Kirjoitetun kielen opetusmenetelmät viittomakielisille kuuroille ja huonokuuloisille

Abstract

Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, kuinka viittomakielisille kuuroille ja huonokuuloisille opetetaan kirjoitettua kieltä sekä selvittää millaisia opetusmenetelmiä on aikaisemmin käytetty. Suomen kielellä kokoavia aineistoja ei ole juurikaan tehty tästä aiheesta. Kuuroista ja huonokuuloisista käytetään kansainvälisesti termiä DHH (Deaf and Hard of Hearing). Heidän äidinkielensä on oman maansa viittomakieli ja maan kirjoitettu tai puhuttu kieli on heille ensimmäinen vieras kieli. Tarkastelu on tehty siitä näkökulmasta, että DHH oppilas ei voi käyttää opiskelussaan kuuloaistiaan apuna. Tietoperustassa käydään läpi mitä perustietoa on hyvä tietää viittomakielestä ja millaisista elementeistä heidän luontainen kielensä koostuu.

Tutkimuskysymykseksi muodostui: millä menetelmillä viittomakielisille kuuroille ja huonokuuloisille opetetaan kirjoitettua kieltä. Kysymykseen vastaavaa aineistoa kerättiin neljästä eri tietokannasta: BASE, Janet Finna, PubMed ja ProQuest. Lisäksi aineistoa haettiin käyttämällä Google Scholar:ia. Tutkimusaineistoksi valittiin yhteensä kaksitoista englanninkielistä tutkimusta ja ne kerättiin sisäänottokriteerien mukaisesti: aineiston saavutettavuus, suomen- tai englanninkieliset julkaisut ja aineiston ajankohtaisuus. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Aineiston tulokset jaoteltiin kolmeen kategoriaan: kuurojen ja huonokuuloisten oppimisvaikeuksien taustatekijät kirjoitetun kielen oppimisessa, oppiminen sekä opettajan tuki opettamisessa. Viittomakielisten opettamisessa pitää huomioida oppimisympäristö, visuaalisuus ja sitä tukevat menetelmät.

Tuloksia voidaan hyödyntää viittomakielisten oppimisympäristöjen järjestelyissä. Opinnäytetyö antaa näkökulmia millaisia haasteita DHH oppilailla on kirjoitetun kielen opiskelussa. Tulokset osoittavat myös sen, että tietopohjaa toimiviin pedagogisiin menetelmiin ei ole maailman laajuisesti huomioitu tarpeeksi, ja metodien ja opetusstrategioiden käyttäminen ei ole kansainvälistä. Usealla opettajalla on hyvin suppea viittomakielen taito, joka näkyy siinä, että opetusmenetelmät pohjautuvat paljolti visuaalisuuden menetelmien hyödyntämiseen. Toimivien opetusmenetelmien rakentamiseen ja todentamiseen tarvitaan lisätutkimusta.