Tekoälyjärjestelmien vaikutukset turvallisuuteen ja tehokkuuteen lentoaseman rajanylityksessä
Kääriäinen, Jenni (2025)
Kääriäinen, Jenni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938618
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tekoälypohjaisten järjestelmien vaikutuksia rajanylitykseen lentoasemaympäristössä turvallisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Työssä tarkasteltiin tekoälyjärjestelmien hyötyjä, haasteita ja mahdollisia kehityssuuntia, joiden avulla rajanylitystä voidaan sujuvoittaa turvallisuudesta tinkimättä.
Työn teoriaosuus koostuu kahdesta pääluvusta, jotka käsittelevät rajanylitystä osana asiakaspolkua sekä tekoälyjärjestelmien käyttöä rajaturvallisuuden tukena. Lentoaseman asiakaspolun alaluvuissa esitellään Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen rajanylitys, sekä hyödynnetään case-esimerkkejä EES, ETIAS ja DTC järjestelmistä, jotka vaikuttavat myös Helsinki-Vantaan lentoaseman rajanylitykseen. Toisessa pääluvussa keskitytään tekoälyjärjestelmien, kuten koneoppimisen ja biometrisen tunnistamisen hyötyihin ja haittoihin. Tekoälyjärjestelmien haasteisiin kuuluu tietosuojakysymyksiä ja datavastuullisuutta, joita käsitellään toisen pääluvun lopussa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisen tutkimusotteen avulla ja aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, joita saatiin neljä kappaletta. Haastateltavat valittiin siten, että he edustivat eri tekoälyjärjestelmiin ja rajaturvallisuuteen liittyviä osa-alueita. Tavoitteena oli saada monipuolinen tutkimus hyödyntämällä eri asiantuntijoiden näkökulmia. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja kysymykset laadittiin yksilöllisesti vastaamaan haastateltavien asiantuntijuutta. Aineiston hankinnassa hyödynnettiin peittomatriisia, jonka avulla varmistettiin, että alaongelmiin saatiin vastauksia. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Tietoperustan ja tutkimuksen pohjalta luotiin kooste tekoälyjärjestelmien hyödyistä, haasteista, mahdollisuuksista ja uhista.
Tutkimuksen ja tietoperustan perusteella havaittiin, että tekoälyjärjestelmät herättävät tietosuojaan ja datan vastuulliseen käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. Erityisesti biometrisen datan käyttö luo tietosuojahaasteita, sillä data sisältää usein henkilötietoja. Suurimmat haasteet tekoälyjärjestelmien hyödyntämisestä lentoaseman rajanylityksessä liittyivät läpinäkyvyyden puutteeseen, mahdollisiin vinoumiin ja syrjintään, sekä henkilötietojen arkuuteen.
Tekoälyjärjestelmien hyötyjä tuli esille tietoperustassa ja tutkimuksessa. Suurimpia hyötyjä tekoälyn hyödyntämisestä rajanylityksessä on biometrisen tunnistuksen tarkkuus, nopeus ja luotettavuus. Tekoäly mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen rajanylityksen, jossa rajavartija on kuitenkin vastuussa. Tekoälyjärjestelmien avulla mennään kohti saumatonta rajanylitystä.
Opinnäytetyöprosessi aloitettiin toukokuussa 2025 projektisuunnitelman luomisella. Suunnitelman jälkeen aihe rajattiin ja aloitettiin etsimään lähteitä tietoperustan tueksi. Teoriaa kirjoitettiin toukokuusta heinäkuuhun. Syksyllä 2025 tehtiin tutkimusosio ja opinnäytetyö valmistui joulukuussa 2025.
Työn teoriaosuus koostuu kahdesta pääluvusta, jotka käsittelevät rajanylitystä osana asiakaspolkua sekä tekoälyjärjestelmien käyttöä rajaturvallisuuden tukena. Lentoaseman asiakaspolun alaluvuissa esitellään Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen rajanylitys, sekä hyödynnetään case-esimerkkejä EES, ETIAS ja DTC järjestelmistä, jotka vaikuttavat myös Helsinki-Vantaan lentoaseman rajanylitykseen. Toisessa pääluvussa keskitytään tekoälyjärjestelmien, kuten koneoppimisen ja biometrisen tunnistamisen hyötyihin ja haittoihin. Tekoälyjärjestelmien haasteisiin kuuluu tietosuojakysymyksiä ja datavastuullisuutta, joita käsitellään toisen pääluvun lopussa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisen tutkimusotteen avulla ja aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, joita saatiin neljä kappaletta. Haastateltavat valittiin siten, että he edustivat eri tekoälyjärjestelmiin ja rajaturvallisuuteen liittyviä osa-alueita. Tavoitteena oli saada monipuolinen tutkimus hyödyntämällä eri asiantuntijoiden näkökulmia. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja kysymykset laadittiin yksilöllisesti vastaamaan haastateltavien asiantuntijuutta. Aineiston hankinnassa hyödynnettiin peittomatriisia, jonka avulla varmistettiin, että alaongelmiin saatiin vastauksia. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Tietoperustan ja tutkimuksen pohjalta luotiin kooste tekoälyjärjestelmien hyödyistä, haasteista, mahdollisuuksista ja uhista.
Tutkimuksen ja tietoperustan perusteella havaittiin, että tekoälyjärjestelmät herättävät tietosuojaan ja datan vastuulliseen käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. Erityisesti biometrisen datan käyttö luo tietosuojahaasteita, sillä data sisältää usein henkilötietoja. Suurimmat haasteet tekoälyjärjestelmien hyödyntämisestä lentoaseman rajanylityksessä liittyivät läpinäkyvyyden puutteeseen, mahdollisiin vinoumiin ja syrjintään, sekä henkilötietojen arkuuteen.
Tekoälyjärjestelmien hyötyjä tuli esille tietoperustassa ja tutkimuksessa. Suurimpia hyötyjä tekoälyn hyödyntämisestä rajanylityksessä on biometrisen tunnistuksen tarkkuus, nopeus ja luotettavuus. Tekoäly mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen rajanylityksen, jossa rajavartija on kuitenkin vastuussa. Tekoälyjärjestelmien avulla mennään kohti saumatonta rajanylitystä.
Opinnäytetyöprosessi aloitettiin toukokuussa 2025 projektisuunnitelman luomisella. Suunnitelman jälkeen aihe rajattiin ja aloitettiin etsimään lähteitä tietoperustan tueksi. Teoriaa kirjoitettiin toukokuusta heinäkuuhun. Syksyllä 2025 tehtiin tutkimusosio ja opinnäytetyö valmistui joulukuussa 2025.
