Projektinhallinnan kehittäminen OPM3-kypsyysmallin avulla
Heinonen, Samuli (2025)
Heinonen, Samuli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938605
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli arvioida toimeksiantajayrityksen projektinhallinnan nykytila ja ehdottaa sen parantamiseen tähtäävää kehityssuunnitelmaa OPM3-kypsyys mallia hyödyntäen. Kehitystarpeen taustalla olivat havainnot projektinhallinnan resurssien ylikuormituksesta ja hajanaisista toimintamalleista. Keskeistä oli myös selkeyttää projektinhallintajärjestelmän ominaisuuksia ja varmistaa, että ratkaisut tukevat yrityksen kokoa edellyttäviä kevyitä ja ketteriä toimintamalleja.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla yrityksen nykytilaa teemahaastattelujen avulla ja vertaamalla havaintoja OPM3-kypsyysmallin viitekehykseen. Mallin avulla tunnistettiin keskeiset kehityskohteet ja laadittiin nelivaiheinen kehityssuunnitelma standardointiin. Kehitystoimet valittiin hyöty– monimutkaisuus -periaatteen mukaisesti, jotta saavutetaan suurin vaikutus hallittavalla työmäärällä.
Tulokset osoittavat, että ennen teknisten ratkaisujen arviointia yrityksen tulee luoda yhtenäiset projektinhallinnan prosessit ja vahvistaa organisaation kulttuuria. Mittareiden määrittäminen ja automaattinen tiedonkeruu edellyttävät prosessien vakiinnuttamista ja järjestelmien kyvykkyyden kartoitusta. Työ tarjoaa selkeän etenemispolun projektinhallinnan kehittämiseksi ja luo perustan tietoon perustuville päätöksille sekä strategiselle ohjaukselle.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla yrityksen nykytilaa teemahaastattelujen avulla ja vertaamalla havaintoja OPM3-kypsyysmallin viitekehykseen. Mallin avulla tunnistettiin keskeiset kehityskohteet ja laadittiin nelivaiheinen kehityssuunnitelma standardointiin. Kehitystoimet valittiin hyöty– monimutkaisuus -periaatteen mukaisesti, jotta saavutetaan suurin vaikutus hallittavalla työmäärällä.
Tulokset osoittavat, että ennen teknisten ratkaisujen arviointia yrityksen tulee luoda yhtenäiset projektinhallinnan prosessit ja vahvistaa organisaation kulttuuria. Mittareiden määrittäminen ja automaattinen tiedonkeruu edellyttävät prosessien vakiinnuttamista ja järjestelmien kyvykkyyden kartoitusta. Työ tarjoaa selkeän etenemispolun projektinhallinnan kehittämiseksi ja luo perustan tietoon perustuville päätöksille sekä strategiselle ohjaukselle.
