Virtuaalilääkevaraston käyttöönotto : käyttäjäkokemukset ja vaikutukset osaston lääkelogistiikkaan
Niemi, Maija (2025)
Niemi, Maija
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938671
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella virtuaalisen lääkevaraston käyttöönottoa sairaalan leikkausosastolla käyttäjäkokemusten ja lääkelogistiikan muutosten näkökulmasta. Virtuaalivaraston käyttöönoton taustalla on tarve tehostaa lääkkeiden tilausprosessia, vähentää virheitä sekä vapauttaa henkilöstön työaikaa potilastyöhön. Tutkimus keskittyi erityisesti siihen, mitkä tekijät vaikuttavat teknologiaperusteisen toimintamallin hyväksyntään ja onnistuneeseen käyttöönottoon osastolla.
Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin havainnoimalla lääketyöntekijöiden työnkulkuja ennen ja jälkeen käyttöönoton sekä toteuttamalla kaksi ryhmähaastattelua järjestelmän
käyttäjille. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmeni, että teknologian hyväksyttävyyteen vaikuttavat keskeisesti järjestelmän koettu hyödyllisyys ja helppokäyttöisyys sekä henkilöstön mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja käyttöönottoon. Erityisesti koulutuksen puutteet ja aikaisemmat huonot kokemukset aiheuttivat epäluottamusta järjestelmän toimivuuteen ennen käyttöönottoa.
Käyttöönoton jälkeen, järjestelmää ei heti saatu hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta mahdollisuuksia toiminnan kehittymiseen on. Samalla havaittiin, että järjestelmä olisi voinut tuottaa suurempia hyötyjä, mikäli työnkulut olisi käyty läpi alusta alkaen, eikä uutta teknologiaa olisi liitetty suoraan vanhan toimintamallin päälle. Tutkimuksen perusteella osallistava kehittäminen, kattava perehdytys ja johdon tuki
ovat keskeisiä onnistuneen teknologiamuutoksen edellytyksiä.
Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin havainnoimalla lääketyöntekijöiden työnkulkuja ennen ja jälkeen käyttöönoton sekä toteuttamalla kaksi ryhmähaastattelua järjestelmän
käyttäjille. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmeni, että teknologian hyväksyttävyyteen vaikuttavat keskeisesti järjestelmän koettu hyödyllisyys ja helppokäyttöisyys sekä henkilöstön mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja käyttöönottoon. Erityisesti koulutuksen puutteet ja aikaisemmat huonot kokemukset aiheuttivat epäluottamusta järjestelmän toimivuuteen ennen käyttöönottoa.
Käyttöönoton jälkeen, järjestelmää ei heti saatu hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta mahdollisuuksia toiminnan kehittymiseen on. Samalla havaittiin, että järjestelmä olisi voinut tuottaa suurempia hyötyjä, mikäli työnkulut olisi käyty läpi alusta alkaen, eikä uutta teknologiaa olisi liitetty suoraan vanhan toimintamallin päälle. Tutkimuksen perusteella osallistava kehittäminen, kattava perehdytys ja johdon tuki
ovat keskeisiä onnistuneen teknologiamuutoksen edellytyksiä.
