Sosiaalisen median käytön vaikutukset työikäisten mielenterveyteen ja työkykyyn: integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Sosiaalisen median palveluiden käyttö oli lisääntynyt työikäisten keskuudessa, ja sen vaikutuksia mielenterveyteen sekä työkykyyn oli tarkasteltu kasvavassa määrin viime vuosina. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata sosiaalisen median ongelmallisen käytön yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn työikäisillä. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka voisivat tukea työkykyä ja ehkäistä haittoja. Katsaus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto haettiin viidestä kansainvälisestä ja kotimaisesta tietokannasta vuosilta 2020–2025. Tulokset osoittivat, että sosiaalisen median ongelmallinen käyttö oli yhteydessä moniin mielenterveyden haasteisiin, kuten ahdistuneisuuteen, masennukseen, stressiin ja heikompaan emotionaaliseen hyvinvointiin. Käyttö oli yhteydessä myös erilaisiin välillisiin tekijöihin, kuten unihäiriöihin, heikentyneeseen toiminnanohjaukseen, heikompaan itsetuntoon ja vähäisempään itsemyötätuntoon. Ongelmallinen käyttö heikensi koettua sosiaalista tukea ja lisäsi yksinäisyyden kokemusta. Näiden tekijöiden havaittiin yhdessä vaikuttavan työikäisten psyykkiseen kuormittumiseen. Työkyvyn näkökulmasta sosiaalisen median käyttö näyttäytyi kaksijakoisena. Toisaalta käyttö lisäsi työn keskeytymisiä, vaikeutti työn ja vapaa-ajan rajanvetoa sekä oli yhteydessä stressiin ja työpanoksen heikkenemiseen. Toisaalta sosiaalista mediaa voitiin hyödyntää työssä, ja se saattoi lisätä työn sujuvuutta sekä tarjota sosiaalista tukea. Työkykyyn vaikuttivat erityisesti käytön määrä, käyttötapa sekä yksilölliset ominaisuudet, kuten persoonallisuus ja koulutustausta. Tulosten perusteella sosiaalisen median ongelmallinen käyttö oli monitasoinen ilmiö, jonka vaikutukset heijastuivat sekä mielenterveyteen että työkykyyn suoraan ja välillisesti. Haittoja voitiin lieventää muun muassa lisäämällä tietoisuutta terveellisistä käyttötavoista, tukemalla palautumista ja vahvistamalla itsemyötätuntoa. Jatkossa olisi tarpeen tutkia työn ja sosiaalisen median käytön rajapintoja sekä keinoja, joilla työikäisten hyvinvointia voitaisiin tukea entistä tehokkaammin.

The use of social media services has increased among working-age adults and its impact on mental health and work ability has become a growing research interest. The aim of this integrative literature review was to examine the associations between problematic social media use, psychological well-being and work ability among adults aged 15–64. In addition, the review sought to identify factors that may support work ability and reduce potential consequences. The data was collected from five international and national databases and the search covered the years 2020–2025. The findings showed that problematic social media use was associated with several mental health challenges, including anxiety, depression, stress and reduced emotional well-being. Problematic use was also linked to various indirect factors such as sleep disturbances, poorer executive functioning, lower self-esteem and reduced self-compassion. In addition, problematic use weakened perceived social support and increased feelings of loneliness. These factors collectively contributed to higher psychological strain among working-age individuals. From the perspective of work ability, social media use has both negative and positive effects. On one hand, use increased work interruptions, blurred the boundaries between work and leisure time and was associated with stress and reduced work performance. On the other hand, social media could support productivity, facilitate work-related communication and offer social support. The impact on work ability depended on the amount of use, the ways in which social media was used and individual characteristics such as personality and educational background. Overall, problematic social media use emerged as a multifaceted phenomenon with direct and indirect effects on mental health and work ability. Harmful impacts could be alleviated by promoting healthier usage habits, strengthening recovery and supporting self-compassion. Future research is needed to better understand the interface between work and social media use and to identify effective strategies for supporting the well-being of working-age adults.