PI-kaavion laadinta vedenkäsittelyprosessista ja sen hyödyntäminen
Niemelä, Joonas (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122138797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122138797
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Remeo Refining Oy ja tutkimuskohteena oli Espoon Juvanmalmin nestemäisten jätteiden käsittelylaitos. Työn tavoitteena oli laatia PI-kaavio laitoksen vedenkäsittelyprosessista ja tutkia miten kunnossapito pystyy sitä hyödyntämään. Aihe oli toimeksiantajalle tärkeä, koska PI-kaaviota ei ollut ennestään käytettävissä, joka palvelisi niin käyttöhenkilöstön kuin kunnossapidonkin tarpeita.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla laitoksen henkilöstöä sekä havainnoimalla laitoksen vedenkäsittelyprosessia. Haastattelujen ja havainnoinnin avulla saatiin kokonaisnäkemys siitä, miten vedenkäsittelyprosessi toimii, minkälaisia laitteita siihen liittyy sekä mitkä osa-alueet tarvitsevat eniten kunnossapitoa tai huoltoa. Teoreettinen viitekehys kerättiin alan kirjallisuudesta ja tietokannoista.
Tuloksista selvisi, että PI-kaavio saatiin laadittua standardien mukaisesti ja siihen merkittiin muun muassa vedenkäsittelyprosessin pääkomponentit, putkilinjat sekä säätö- ja mittauslaitteet. Kunnossapidolle suurimmat hyödyt PI-kaaviosta olivat laitelistaus, josta selviää esimerkiksi laitteiden merkit, mallitunnukset sekä sijainnit kaaviossa. Laitelistauksen avulla varaosien tilaaminen on sekä helpompaa ja myös nopeampaa. PI-kaaviota pystytään hyödyntämään myös perehdyttämisvälineenä, prosessin tarkastelussa sekä se toimii virallisena dokumenttina. Prosessin luotettavuutta tarkasteltiin myös luotettavuustekniikan avulla, luomalla luotettavuus-lohkokaavio, joka selventää muun muassa kahdennuksen toimintaperiaatteita.
Vedenkäsittelyprosessin PI-kaavio toimii jatkossa jatkuvan kehittämisen alustana, jota voidaan päivittää, jos prosessiin tehdään tulevaisuudessa muutoksia. Jatkokehittämisideana PI-kaaviota voitaisiin hyödyntää apuna ennakkohuolloissa tai laitteiston kriittisyyttä voitaisiin analysoida kriittisyysanalyysin avulla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla laitoksen henkilöstöä sekä havainnoimalla laitoksen vedenkäsittelyprosessia. Haastattelujen ja havainnoinnin avulla saatiin kokonaisnäkemys siitä, miten vedenkäsittelyprosessi toimii, minkälaisia laitteita siihen liittyy sekä mitkä osa-alueet tarvitsevat eniten kunnossapitoa tai huoltoa. Teoreettinen viitekehys kerättiin alan kirjallisuudesta ja tietokannoista.
Tuloksista selvisi, että PI-kaavio saatiin laadittua standardien mukaisesti ja siihen merkittiin muun muassa vedenkäsittelyprosessin pääkomponentit, putkilinjat sekä säätö- ja mittauslaitteet. Kunnossapidolle suurimmat hyödyt PI-kaaviosta olivat laitelistaus, josta selviää esimerkiksi laitteiden merkit, mallitunnukset sekä sijainnit kaaviossa. Laitelistauksen avulla varaosien tilaaminen on sekä helpompaa ja myös nopeampaa. PI-kaaviota pystytään hyödyntämään myös perehdyttämisvälineenä, prosessin tarkastelussa sekä se toimii virallisena dokumenttina. Prosessin luotettavuutta tarkasteltiin myös luotettavuustekniikan avulla, luomalla luotettavuus-lohkokaavio, joka selventää muun muassa kahdennuksen toimintaperiaatteita.
Vedenkäsittelyprosessin PI-kaavio toimii jatkossa jatkuvan kehittämisen alustana, jota voidaan päivittää, jos prosessiin tehdään tulevaisuudessa muutoksia. Jatkokehittämisideana PI-kaaviota voitaisiin hyödyntää apuna ennakkohuolloissa tai laitteiston kriittisyyttä voitaisiin analysoida kriittisyysanalyysin avulla.