Kartonkikoneen lämmityssekvenssin käyttöönotto
Pursiainen, Vilho (2025)
Pursiainen, Vilho
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122838952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122838952
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli osallistua Metsä Board Tako OYJ:n kartonkikone 1:n lämmityssekvenssin suunnitteluun ja käyttöönottoon. Aiemmin kartonkikone oli lämmitetty manuaalisesti, mikä johti merkittäviin eroihin tekniikoissa ja osaamisessa. Lämmityssekvenssin oli tarkoitus toimia työkaluna, yhtenäistää toimintaperiaatteet ja optimoida lämmitykseen kuluva aika. Lisäksi opinnäytetyöhön laadittiin sekvenssin operointiohje ja kuvallinen pikaohje liitteeksi.
Teoriaosuudessa käsitellään höyryn ja lauhteen ominaisuuksia sekä niihin liittyvän laitteiston toimintaa, jotta voidaan ymmärtää lauhteen ja lauhtumattomien kaasujen poistoperiaatteet. Lisäksi perehdyttiin sekvenssin toimintaan ja sen käyttämiin laskentasuureisiin. Kokeellisessa osuudessa sekvenssi otettiin käyttöön kahdella eri lämmitysajalla, lyhyen alle vuorokauden seisakin ja pidemmän yli kahden vuorokauden seisakin jälkeen. Molemmissa kokeissa tarkkailtiin lämmitykseen varatun ajan riittävyyttä, paineiden rampituksen toimivuutta sekä höyryn hyödyntämistä ja lauhteen kertymistä.
Työn keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että lämmityssekvenssin käyttöönotto onnistui odotetusti ja ilman laiterikkoja. Sekvenssin avulla lämmitys onnistuu tehokkaasti ja ennustettavassa ajassa, mikä yhtenäistää operaattorien toimintatapoja ja optimoi lämmitykseen käytetyn ajan. Projektissa onnistuttiin myös huomioimaan operaattorien käytännön kokemus ja toiveet, mikä paransi työkalun käytettävyyttä. Jatkossa opinnäytetyö toimii ohjeistuksena ja muistikirjana sekvenssin operoinnista. Tulevaisuudessa järjestelmän toimintaa voidaan vielä parantaa uusimalla vanhoja venttiilejä säätötarkkuuden lisäämiseksi ja automatisoimalla manuaalisia tarkistuksia, kuten painekertoimien ja kiertovoiteluiden asetuksia.
Opinnäytetyön julkisesta versiosta on poistettu sekvenssin laskentasuureita koskevia luottamuksellisia osioita.
Teoriaosuudessa käsitellään höyryn ja lauhteen ominaisuuksia sekä niihin liittyvän laitteiston toimintaa, jotta voidaan ymmärtää lauhteen ja lauhtumattomien kaasujen poistoperiaatteet. Lisäksi perehdyttiin sekvenssin toimintaan ja sen käyttämiin laskentasuureisiin. Kokeellisessa osuudessa sekvenssi otettiin käyttöön kahdella eri lämmitysajalla, lyhyen alle vuorokauden seisakin ja pidemmän yli kahden vuorokauden seisakin jälkeen. Molemmissa kokeissa tarkkailtiin lämmitykseen varatun ajan riittävyyttä, paineiden rampituksen toimivuutta sekä höyryn hyödyntämistä ja lauhteen kertymistä.
Työn keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että lämmityssekvenssin käyttöönotto onnistui odotetusti ja ilman laiterikkoja. Sekvenssin avulla lämmitys onnistuu tehokkaasti ja ennustettavassa ajassa, mikä yhtenäistää operaattorien toimintatapoja ja optimoi lämmitykseen käytetyn ajan. Projektissa onnistuttiin myös huomioimaan operaattorien käytännön kokemus ja toiveet, mikä paransi työkalun käytettävyyttä. Jatkossa opinnäytetyö toimii ohjeistuksena ja muistikirjana sekvenssin operoinnista. Tulevaisuudessa järjestelmän toimintaa voidaan vielä parantaa uusimalla vanhoja venttiilejä säätötarkkuuden lisäämiseksi ja automatisoimalla manuaalisia tarkistuksia, kuten painekertoimien ja kiertovoiteluiden asetuksia.
Opinnäytetyön julkisesta versiosta on poistettu sekvenssin laskentasuureita koskevia luottamuksellisia osioita.
