EU:n tekoälysääntelyn vaikutukset korkean riskin tekoälyjärjestelmien tarjoajille

Abstract

Tekoälyn nopea käyttöönotto on johtanut tilanteeseen, jossa hyvät käytännöt ja turvallisuus eivät aina pysy kehityksen perässä. EU:n tekoälysäädös pyrkii vastaamaan tähän tilanteeseen asettamalla vaatimuksia tekoälyjärjestelmille. Säädös perustuu riskiperusteiseen malliin, jossa suurin osa velvoitteista osuu korkean riskin tekoälyjärjestelmiin. Näihin kuuluvat muun muassa vaatimukset läpinäkyvyydestä, riskienhallinnasta ja ihmisen suorittamasta valvonnasta.

Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä näiden vaatimusten noudattaminen edellyttää järjestelmien tarjoajilta, miten se vaikuttaa kilpailukykyyn ja innovointiin sekä millainen rooli yhdenmukaistetuilla standardeilla on tekoälysääntelyn toimeenpanossa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin HH Finnan tietokannasta ennalta määriteltyjen teemojen perusteella, ja aineistoksi valikoitui 18 tutkimusta, jotka käsittelevät tekoälysääntelyn vaikutuksia eri näkökulmista.

Tutkimuksen tulosten perusteella tekoälysäädöksen asettamat vaatimukset muodostavat monimutkaisen ja moniulotteisen kokonaisuuden, joka edellyttää muutoksia koko organisaation toimintaan. Vaatimusten täyttäminen vaatii myös merkittäviä resursseja, mikä voi asettaa pienemmät toimijat heikompaan asemaan ja keskittää innovointia suuremmille toimijoille. Havaittiin myös, että yhdenmukaistetut standardit ovat virallisesti vapaaehtoisia, mutta niiden hyödyntäminen tarjoaa käytännössä hallinnollisesti helpoimman keinon osoittaa vaatimustenmukaisuus.

Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää erityisesti korkean riskin tekoälyjärjestelmiä kehittävät organisaatiot sekä muut sidosryhmät. Tulokset auttavat hahmottamaan, millaisia vaikutuksia säädöksellä on ja miksi standardeilla on keskeinen rooli sen toimeenpanossa.