Sotaa kokeneen henkilön kohtaaminen terveydenhuollossa

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin kirjallisuuskatsauksena terveydenhuollon ammattilaisten ja sotaa kokeneiden henkilöiden kohtaamisesta. Tavoite oli selvittää, millaisia haasteita ja keinoja tutkimukset viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat nostaneet esiin sotaa kokeneiden henkilöiden kohtaamisessa ja tuessa, sekä koota katsaus, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitajaopiskelijoiden ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa.

Aineisto haettiin kansainvälisistä tietokannoista, koska aiheesta ei ollut riittävästi suomenkielistä tutkimusta. Käytetyt tietokannat olivat CINALH ja PubMed. Katsaukseen valittiin kuusi englanninkielistä alkuperäistutkimusta ja tapaustutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan sotaa kokeneiden henkilöiden kohtaaminen terveydenhuollossa on monivaiheinen ja vaativa prosessi. Merkittävimmäksi haasteeksi nousi kielimuuri, joka vaikeuttaa potilaan ja ammattilaisen välistä viestintää, johtaa väärinymmärryksiin ja heikentää hoidon laatua. Kielimuurin vuoksi potilaiden on vaikea kuvata oireitaan, ymmärtää hoito-ohjeita ja päästä palveluihin. Tämä vaikutti myös luottamuksen rakentamiseen terveydenhuoltoa kohtaan. Mielenterveyspalveluiden saatavuus, oikea-aikainen tuki ja turvallinen hoitoprosessi nousivat keskeisiksi tekijöiksi traumaperäisen stressin lieventämisessä.

This thesis was carried out as a literature review focusing on encounters between healthcare professionals and individuals who have experienced war. The aim was to examine the challenges and approaches identified in studies published over the past ten years regarding the encounter and support of people with war experiences, and to compile a review that can be used in the education of nursing students and healthcare professionals.

The material was collected from international databases, as there was insufficient research available in Finnish. The databases used were CINAHL and PubMed. Six English-language original studies and case studies were selected for the review and analysed using inductive content analysis.

According to the results, encountering individuals with war experiences in healthcare is a complex and demanding process. The most significant challenge identified was the language barrier, which complicates communication between the patient and the professional, leads to misunderstandings, and reduces the quality of care. Due to language barriers, patients have difficulty describing their symptoms, understanding care instructions, and accessing services. This also affected the development of trust towards healthcare. Access to mental health services, timely support, and a safe care process were identified as key factors in alleviating trauma-related stress.