Suomalaiset viihteelliset podcastit murroksessa : tulevaisuuden kehityssuunnat tekijöiden kokemuksiin perustuen
Tuukkanen, Amanda (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601021008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601021008
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella podcastien tulevaisuuden näkymiä sekä mahdollisia kehityskohteita alan ammattilaisten näkökulmasta. Suomessa on tehty aiempia tutkimuksia erityisesti podcastien kuuntelukäyttäytymisestä, mutta alan tekijöiden näkökulmasta on rajatummin tietoa.
Opinnäytetyössä podcastit rajattiin käsittelemään lähtökohtaisesti viihteellisiä podcasteja, jotta tutkimustavoitteeseen voitiin vastata selkeän viitekehyksen avulla. Teoriaosuudessa käsiteltiin podcastien taustaa, nykyhetkeä ja mediaympäristöä.
Empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui kahdeksasta alan ammattilaisen haastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin tapaan.
Haastateltavat työskentelivät podcast-alalla eri rooleissa, kuten tuottajana ja juontajana. Ammattilaisten näkökulmia käsiteltiin käytännön kautta, ja haastattelukysymykset laadittiin siten, että haastateltavilla oli mahdollisuus antaa myös laajempia vastauksia. Haastattelukysymyksillä pyrittiin selvittämään, ovatko näkemykset alan nykytilasta samankaltaisia.
Haastattelujen tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten löydösten kanssa. Haastatteluista nousi kuitenkin ennakko-oletuksista poiketen esiin erityisesti yhteisöllisyyden merkitys, podcastien luomat tunnereaktiot sekä se, ettei esimerkiksi tekoälyä koettu alan haastajaksi.
Jatkossa tutkimusta voisi syventää analysoimalla audiomedia- ja teknologia-alan hiljaisia signaaleja sekä laajentamalla aineistoa kuulijoiden haastatteluihin.
Opinnäytetyössä podcastit rajattiin käsittelemään lähtökohtaisesti viihteellisiä podcasteja, jotta tutkimustavoitteeseen voitiin vastata selkeän viitekehyksen avulla. Teoriaosuudessa käsiteltiin podcastien taustaa, nykyhetkeä ja mediaympäristöä.
Empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui kahdeksasta alan ammattilaisen haastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin tapaan.
Haastateltavat työskentelivät podcast-alalla eri rooleissa, kuten tuottajana ja juontajana. Ammattilaisten näkökulmia käsiteltiin käytännön kautta, ja haastattelukysymykset laadittiin siten, että haastateltavilla oli mahdollisuus antaa myös laajempia vastauksia. Haastattelukysymyksillä pyrittiin selvittämään, ovatko näkemykset alan nykytilasta samankaltaisia.
Haastattelujen tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten löydösten kanssa. Haastatteluista nousi kuitenkin ennakko-oletuksista poiketen esiin erityisesti yhteisöllisyyden merkitys, podcastien luomat tunnereaktiot sekä se, ettei esimerkiksi tekoälyä koettu alan haastajaksi.
Jatkossa tutkimusta voisi syventää analysoimalla audiomedia- ja teknologia-alan hiljaisia signaaleja sekä laajentamalla aineistoa kuulijoiden haastatteluihin.