Yritystason hiilijalanjälkilaskennan haasteet rakennusliikkeen näkökulmasta

Abstract

Ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvihuonekaasujen päästövähennykset ovat olennainen toimenpide. Rakennusalalla on merkittävä rooli sekä päästöjen muodostumisessa että vähennystoimissa. Yritystason hiilijalanjälkilaskenta on keskeinen väline päästölähteiden tunnistamisessa, päästökehityksen seurannassa ja päästövähennystoimenpiteiden kohdentamisessa. Rakennusliikkeen näkökulmasta laskentaan liittyy kuitenkin merkittäviä käytännön haasteita. Erityisesti epä-suorien päästöjen suuri osuus, monimutkaiset toimitusketjut sekä hajautunut lähtödata vaikeuttavat laskennan toteutusta ja tulosten vertailtavuutta.

Työn toimeksiantaja oli Rakennusliike Lapti Oy, ja työn tavoitteena oli selvittää, millaisia haasteita yritystason hiilijalanjälkilaskentaan liittyy rakennusliikkeen näkökulmasta, miten näitä haasteita voidaan ratkaista sekä miten laskenta voidaan toteuttaa luotettavasti GHG-protokollan mukaisesti. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa keskeiset päästölähteet, kartoittaa laskennassa tarvittavien lähtötietojen ja päästökertoimien lähteet sekä arvioida tietojärjestelmien kehittämistarpeita hiilijalanjälkilaskennan näkökulmasta.

Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa yhdistettiin teoreettinen viitekehys ja yrityksen käytännön toiminnan analyysi. Teoreettinen osuus perustui ilmastonmuutoksen syihin ja vaikutuksiin sekä erityisesti GHG-protokollan standardeihin.

Työn tuloksena tunnistettiin keskeisimmät yritystason hiilijalanjälkilaskennan haasteet, jotka liittyivät erityisesti toimintotietojen saatavuuteen ja laatuun, päästökertoimien valintaan ja tietojärjestelmätarpeisiin. Työssä laadittiin yritykselle hiilijalanjälkilaskennan määrittelymalli, jonka perusteella yrityksen päästölähteet, laskentaperusteet ja tietolähteet voidaan kuvata yhdenmukaisesti, ja jonka perusteella laskenta on toistettavissa ja vertailukelpoinen eri vuosien välillä.

Johtopäätöksenä todettiin, että rakennusliikkeen näkökulmasta onnistunut yritystason hiilijalanjälkilaskenta vaatii tarkat määrittelyt ja tietojärjestelmien määrätietoista kehittämistä sekä materiaalitoimittajien että alihankkijoiden vahvaa osallistamispanosta.