Vieraskielisten lasten kielenkehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö tuotettiin kahteen päiväkotiin, joissa vieraskielisten lasten osuus on merkittävä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten vieraskielisten lasten kielenkehitystä tuetaan ja minkälaiset valmiudet päiväkodin kasvatustyötä tekevällä henkilöstöllä on siihen. Opinnäytetyö tutki käytettyjä tukimenetelmiä lasten suomen kielen kehitykseen sekä lapsen oman äidinkielen tukemiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selkeä käsitys siitä, minkälaisia tukimenetelmiä päiväkodissa on käytössä vieraskielisten lasten kielenkehityksen tukemiseen. Toisena tavoitteena oli selvittää, minkälaiset valmiudet kasvatustyötä tekevällä henkilöstöllä on vieraskielisten lasten kielenkehityksen tukemiseen. Teoreettisissa lähtökohdissa avattiin käsitteet varhaiskasvatuksesta ja varhaiskasvatuksen inkluusiosta. Kielenkehityksen kannalta keskeiset käsitteet olivat kielitietoinen pedagogiikka, varhainen kielenkehitys sekä vieras- ja monikielisyys. Tietoperustassa paneuduttiin myös aikaisempiin tutkimuksiin aiheesta liittyen. Tutkimuksen keskeisinä lähteinä toimi kolme lähivuosina tehtyä tutkimusta, jotka kaikki käsittelivät vieras- ja monikielisten lasten kielenkehitystä, kahden keskittyessä suomen kielen kehityksen tukemiseen ja yhden tutkiessa varhaiskasvatushenkilöstön ammatillisia valmiuksia kielitietoiseen pedagogiikkaan. Opinnäytetyö oli laadullinen, ja sen aineisto kerättiin päiväkotien henkilökunnalta strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto koostui yhdeksästä kattavasta vastauksesta, ja sen analysointiin käytettiin teemoittelua. Teemoittelussa vastauksista etsittiin yhtäläisyyksiä ja muodostettiin ala- ja yläteemoja. Opinnäytetyön tutkimustuloksissa kävi ilmi, että päiväkodeissa on laajasti käytössä erilaisia tukimenetelmiä kielenkehityksen tukemiseen. Henkilöstöllä oli tukimenetelmiä käytössä niin arjen siirtymissä kuin erilaisissa ohjaus- ja oppimistilanteissa. Erityisesti suomen kielen kehityksen tukemiseen oli paljon erilaisia menetelmiä. Tukimenetelmät koettiin riittäviksi, mutta tukimenetelmiä vieraskielisten lasten kotikielelle oli huomattavasti vähemmän. Opinnäytetyön perusteella jatkotutkimukselle löytyi kaksi näkökulmaa. Vieraskielisten lasten kotikielen tukemiseen päiväkodeista löytyi vain muutamia tukimenetelmiä. Vastauksista ilmeni, että henkilöstö toivoi lisää menetelmiä vieraskielisten lasten kotikielen tukemiseen. Toinen näkökulma jatkotutkimukselle oli Suomeen hiljattain muuttaneiden maahanmuuttajaperheiden kohtaaminen sekä yhteistyön toteuttaminen.