Unga kvinnors väg till moderskap: En kvantitativ studie om kunskap, planering och stödbehov i en tid av sjunkande nativitet
Stefánsdóttir Högnäs, Anna (2025)
Stefánsdóttir Högnäs, Anna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601131275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601131275
Tiivistelmä
Suomi kohtaa demografisen haasteen, jolle on ominaista historiallisen alhainen syntyvyys ja ensisynnyttäjien korkea ikä. Tämä vaikuttaa sekä naisiin että yhteiskuntaan laajemmin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat Suomessa laskevaan syntyvyyteen, erityisesti nuorten naisten perhesuunnitteluun ja heidän tietämykseensä hedelmällisyydestä, sekä tarkastella miten kätilö voi tukea naisia hedelmällisyyteen ja äitiyteen liittyvissä kysymyksissä.
Tutkimus toteutettiin digitaalisena kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Penderin terveyttä edistävää mallia, Health Promotion Model. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 20–29-vuotiaat naiset, jotka haluavat lapsia, mutta eivät ole vielä aktiivisesti yrittäneet tulla raskaaksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 97 henkilöä.
Tulosten mukaan naisten päätöksiin vaikuttivat eniten heidän taloudellinen tilanteensa ja opintonsa. Vastaajista 46,4 % piti opintoja tärkeimpänä syynä siihen, etteivät he tällä hetkellä koe olevansa valmiita saamaan lapsia. Tulokset osoittavat, että nuorilla naisilla on hyvä tietoisuus hedelmällisyyden ajallisista rajoitteista. 76 % tiesi hedelmällisyyden alkavan laskea 25–30 vuoden iässä, ja 67 % tiesi iän olevan tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä. Tästä huolimatta yli puolet vastaajista toivoi enemmän tukea hedelmällisyyteen liittyvissä asioissa.
Eniten toivottuja tukimuotoja, joilla voitaisiin edistää hedelmällisyyttä ja aikaistaa lasten hankintaa, olivat taloudellinen tuki, perheystävällisempi työelämä, tuki parisuhteessa, lisää hedelmällisyystietoa kouluissa sekä matalan kynnyksen hedelmällisyysneuvonta kätilön vastaanotolla.
Tutkimus toteutettiin digitaalisena kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Penderin terveyttä edistävää mallia, Health Promotion Model. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 20–29-vuotiaat naiset, jotka haluavat lapsia, mutta eivät ole vielä aktiivisesti yrittäneet tulla raskaaksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 97 henkilöä.
Tulosten mukaan naisten päätöksiin vaikuttivat eniten heidän taloudellinen tilanteensa ja opintonsa. Vastaajista 46,4 % piti opintoja tärkeimpänä syynä siihen, etteivät he tällä hetkellä koe olevansa valmiita saamaan lapsia. Tulokset osoittavat, että nuorilla naisilla on hyvä tietoisuus hedelmällisyyden ajallisista rajoitteista. 76 % tiesi hedelmällisyyden alkavan laskea 25–30 vuoden iässä, ja 67 % tiesi iän olevan tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä. Tästä huolimatta yli puolet vastaajista toivoi enemmän tukea hedelmällisyyteen liittyvissä asioissa.
Eniten toivottuja tukimuotoja, joilla voitaisiin edistää hedelmällisyyttä ja aikaistaa lasten hankintaa, olivat taloudellinen tuki, perheystävällisempi työelämä, tuki parisuhteessa, lisää hedelmällisyystietoa kouluissa sekä matalan kynnyksen hedelmällisyysneuvonta kätilön vastaanotolla.
