Johdon laskentatoimen työkalut ja mittarit pk-yrityksissä
Raunio, Axel (2026)
Raunio, Axel
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601151362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601151362
Tiivistelmä
Tämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö käsitteli sitä, mitä johdon laskentatoimen työkaluja ja mittareita pk-yrityksissä käytetään. Tavoitteena oli luoda ymmärrys siitä, mitä hyötyä työkalujen ja mittareiden käytöstä on, ja mitä tietoja niistä saadaan. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten pk-yritykset huolehtivat työkalujen ja mittareiden ajantasaisuudesta, ja mitä mahdollisia haasteita niihin liittyy. Tutkimus rajattiin koskemaan toimialaluokitusten ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus (62010) sekä atk-laitteisto ja ohjelmistokonsultointi (62020) omaavia yrityksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada yleiskuva siitä, mitä työkaluja ja mittareita suomalaisissa pk-yrityksissä käytetään, joten tutkimus ei keskittynyt yksittäisiin yrityksiin eikä työkalujen yksityiskohtaisiin menetelmiin.
Tietoperusta koostui kahdesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa käsiteltiin laskentatoimea yleisesti ja sitä, mitä eroa on ulkoisella ja johdon laskentatoimella. Luvussa tarkasteltiin myös johdon laskentatoimen vastuullisuutta. Toinen luku syventyi johdon laskentatoimeen päätöksenteon tukena, ja siinä käytiin läpi eri työkalut ja mittarit. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta, ja tulokset esiteltiin hyödyntämällä kuvailevaa analytiikkaa. Aineisto kerättiin helposti koottavan näytteen menetelmällä.
Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että johdon laskentatoimen työkaluista budjetointi ja ennusteet on ollut yleisimmin ja laajimmin käytössä kohdeyrityksissä, ja se nähdään merkittävimpänä työkaluna. Taloudellista näkökulmaa on pidetty mittareissa tärkeimpänä ja ei-taloudellisten mittareiden osalta henkilöstötyytyväisyys on ollut käytössä kaikissa vastanneista yrityksistä. Työkaluja on hyödynnetty eniten talouden suunnitteluun, strategisten ja operatiivisten päätösten tukemiseen ja kannattavuuden seurantaan. Suurimpana haasteena työkalujen ja mittareiden ajantasaisuuden varmistamisessa on koettu resurssien puute.
Tietoperusta koostui kahdesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa käsiteltiin laskentatoimea yleisesti ja sitä, mitä eroa on ulkoisella ja johdon laskentatoimella. Luvussa tarkasteltiin myös johdon laskentatoimen vastuullisuutta. Toinen luku syventyi johdon laskentatoimeen päätöksenteon tukena, ja siinä käytiin läpi eri työkalut ja mittarit. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta, ja tulokset esiteltiin hyödyntämällä kuvailevaa analytiikkaa. Aineisto kerättiin helposti koottavan näytteen menetelmällä.
Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että johdon laskentatoimen työkaluista budjetointi ja ennusteet on ollut yleisimmin ja laajimmin käytössä kohdeyrityksissä, ja se nähdään merkittävimpänä työkaluna. Taloudellista näkökulmaa on pidetty mittareissa tärkeimpänä ja ei-taloudellisten mittareiden osalta henkilöstötyytyväisyys on ollut käytössä kaikissa vastanneista yrityksistä. Työkaluja on hyödynnetty eniten talouden suunnitteluun, strategisten ja operatiivisten päätösten tukemiseen ja kannattavuuden seurantaan. Suurimpana haasteena työkalujen ja mittareiden ajantasaisuuden varmistamisessa on koettu resurssien puute.
