Osallisuuden toteutuminen työllisyyspalveluiden omavalmentajien työssä
Kivistö, Seija (2026)
Kivistö, Seija
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601171447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601171447
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten osallisuus ymmärrettiin ja toteutui työllisyyspalveluiden omavalmentajien työssä sekä mitkä tekijät tukivat tai heikensivät asiakkaiden osallisuutta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää omavalmentajien työn kehittämisessä. Työ toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän työllisyyspalveluiden työkyvyn vahvistamisen palveluyksikön kanssa, ja aineisto kerättiin yksikön omavalmentajilta verkkokyselyllä. Kyselyyn vastasi 20 omavalmentajaa.
Teoreettinen viitekehys perustui osallisuuden käsitteeseen ja Osallisuuden portaat -malliin. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla. Määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksissa todettiin, että omavalmentajien näkökulmasta asiakkaiden osallisuus toteutui vahvimmin, omien tavoitteiden asettamisessa, palveluiden valinnassa ja vuorovaikutuksessa. Osallisuutta heikensivät palveluihin pääsyn haasteet, aiemmat negatiiviset viranomaiskokemukset sekä se, että asiakkailla oli rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa palvelujen kehittämiseen.
Johtopäätöksenä todettiin, että osallisuus rakentuu vahvimmin arjen kohtaamisissa ja asiakkaan omissa valinnoissa, mutta laajempi vaikuttaminen edellyttäisi selkeämpiä käytäntöjä siitä, miten asiakkaiden antamaa palautetta käsitellään ja hyödynnetään palvelujen kehittämisessä, sillä omavalmentajilla ei ollut tästä tietoa.
Teoreettinen viitekehys perustui osallisuuden käsitteeseen ja Osallisuuden portaat -malliin. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla. Määrällinen aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksissa todettiin, että omavalmentajien näkökulmasta asiakkaiden osallisuus toteutui vahvimmin, omien tavoitteiden asettamisessa, palveluiden valinnassa ja vuorovaikutuksessa. Osallisuutta heikensivät palveluihin pääsyn haasteet, aiemmat negatiiviset viranomaiskokemukset sekä se, että asiakkailla oli rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa palvelujen kehittämiseen.
Johtopäätöksenä todettiin, että osallisuus rakentuu vahvimmin arjen kohtaamisissa ja asiakkaan omissa valinnoissa, mutta laajempi vaikuttaminen edellyttäisi selkeämpiä käytäntöjä siitä, miten asiakkaiden antamaa palautetta käsitellään ja hyödynnetään palvelujen kehittämisessä, sillä omavalmentajilla ei ollut tästä tietoa.
