Kuinka lapset käyttävät koulupihoja? : tutkimus koulun pihan käytöstä suunnittelun tueksi

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää havainnoinnin ja kävijälaskennan avulla, kuinka lapset käyttävät koulun pihaa välitunnilla. Pihoilla on isoja pelikenttiä, luonnonmukaisia alueita ja liikunta- ja leikkivälinepainotteisia alueita. Työssä oli tarkoitus selvittää, mitkä näistä ovat välitunnin aikana suosittuja, ja kuinka moni lapsista niitä käyttää. Lopputuloksena oli selvitys, jonka avulla seuraavaa pihaa suunnitteleva suunnittelija saa lähtötietoja siitä, mihin osa-alueisiin pihalla kannattaa panostaa välituntikäyttäytymisen kannalta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Vantaan kaupunki. Opinnäytetyössä on valittu tarkasteltavaksi luonnonmukaiset, motoriset ja pelilliset alueet, sillä nämä alueet kilpailevat samasta tilasta pihoja suunniteltaessa ja muodostavat suurimman osan toimintoihin käytettävästä budjetista. Näillä kaikilla alueilla on tärkeä tarkoitus koulun pihalla, ja ne vaikuttavat positiivisesti lasten kehitykseen ja viihtyvyyteen koulussa ja välitunnilla. Opinnäytetyössä käytettiin havainnointia, mittaamista ja kuvallista aineistoa (koulujen pihojen piirustukset). Havainnoitava ja mitattava aineisto opinnäytetyöhön kerättiin tarkkailemalla, miten oppilaat käyttävät pihaa välituntien aikana. Tutkittavat koulut ovat alakouluja, ja ne sijaitsevat eri puolilla Vantaata. Kolmen koulun pihalta on valittu etukäteen kolme tutkittavaa aluetta, joiden kävijät on laskettu kahden välitunnin ajalta. Laskemiseen käytettiin manuaalista kävijälaskuria. Mittaustulos on numeraalinen ja täysin anonyymi. Lisäksi aineisto sisältää sanallista havainnointia tutkimuskohteen ajankohdan säästä ja mahdollisista muista havainnoista pihan käyttöön liittyen, kuitenkin niin, ettei oppilaista kerätä mitään henkilötietoja, eikä heitä voi tunnistaa havainnoista. Tutkimuksessa selvisi, että oppilaat käyttivät kaikkia pihojen osa-alueita. Kuitenkin tavassa, jolla alueita käytettiin, oli eroja. Pelikenttä-tyyppiset alueet liikuttivat pienempää oppilasmäärää kuin motoriset ja luontopohjaiset alueet. Pelillisen alueen käyttäjät käyttivät aluetta yleensä koko välitunnin ajan, kun taas luontopohjaisten ja motoristen alueiden käyttäjät vaeltelivat ja vaihtelivat aluetta enemmän. Pihalla, jota käyttää samaan aikaan suuri joukko oppilaita, on hyvä, että käyttäjissä on vaihtuvuutta. Selvityksessä kävi myös ilmi, että koulujen piha-alueiden osat ovat suurella kulutuksella välitunnin aikana. Koulujen kulttuurilla on suuri merkitys käytölle. Esimerkiksi pelikentille oli osalla kouluista pelivuorot luokittain. Tällöin alue ei ole kaikkien käytössä välitunnin aikana. Osa kentistä on todella suuria ja jos koko kenttä on vain yhden luokan käytössä, korostuu ja tiivistyy muun koulupihan käyttö. Monet pelivuorot olivat vain toiselle sukupuolelle, mikä myös nostaa kynnystä päästä pelaamaan. Pihan käyttöön vaikuttivat myös sää ja pihan aurinkoisuus. Kuivat, suojaisat ja lämpimät alueet olivat suosittuja viileinä ja sateisina päivinä alueen toiminnoista huolimatta. Jokaisella pihalla keinut olivat suosittuja.