Jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokitus Heinolassa
Sinivuori, Jere (2026)
Sinivuori, Jere
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601201555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601201555
Tiivistelmä
Kaupungeilla on tarve hallita omaisuuttaan, jolloin apuna toimivat erilaiset ohjelmistot. Trimble on ohjelmistoja tarjoava yritys, jonka tuotevalikoimasta löytyvät Locus Cloud ja Fielduser-ohjelmat. Molemmat ohjelmat ovat omaisuudenhallintaan erikoistuneita ohjelmia. Opinnäytetyön sisältö keskittyy jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokan määrittämisen lisäksi ohjelmien mahdollisuuksiin merkitä ja ylläpitää kuntoluokituksia. Heinolan kaupungilta puuttuu jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokitukset, ja tiestön kuntotiedot eivät ole helposti henkilökunnan saatavilla digitaalisessa muodossa.
Työn toimeksiantajana toimii Heinolan kaupunki, jonka omaisuudenhallintaa avustaa Locus Cloud ja Fielduser -ohjelmat. Locus Cloud -ohjelmistoa päivitetään kaupungin tarpeiden mukaisesti, jotta tavoiteltava hyöty saataisiin irti. Opinnäytetyön keskeisin sisältö keskittyy jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokkien määrittämiseen, jotka asetetaan digitaaliseen muotoon Locus Cloudiin.
Kuntoluokkien asettaminen Locus Cloudiin on ohjeistettu opinnäytetyössä, jota hyödynnetään myöhemmin kaupungin toimesta tapahtuvassa jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokittelussa. Opinnäytetyössä ei suinkaan kuntoluokitella jokaista Heinolan alueella sijaitsevaa jalankulun ja polkupyöräilyn väylää, vaan keskitytään erilaisten kuntoluokan omaaviin väyliin Jyrängön kaupunginosassa. Jokaiseen kuntoluokituksen kategoriaan kuuluva väylä löytyy Heinolan Jyrängön alueelta vuonna 2025.
Toimintatapana Locus Cloudin ja oheisohjelma Fielduserin käytössä päädyttiin käyttämään kuntoluokan muutoskohdan merkintätapana Fielduserin varustepisteitä ja Locus Cloudin ominaisuuksilla pilkkoa alueita kuntoluokkaa vastaaviksi alueiksi. Locus Cloudin vapaan attribuutin ominaisuudella kuntoluokitukset eriytettiin ajoradan katuosasta ja kuntoluokituksille saatiin värit paikkatieto-ohjelmaan.
Kuntoluokkia on yhteensä 5 kappaletta, jotka riittävät kokonaisvaltaisen jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kunnon tilannekuvan hahmottamiseen. Kuntoluokitelluista teistä kaupunki saa hyödyllistä tietoa esimerkiksi korjausvelasta ja huonokuntoisten teiden sijainneista. Kuntoluokkien päivityksen frekvenssiväliksi on suositeltu 2 vuotta, jota kaupunki voi omien resurssiensa mukaan muokata.
Työn toimeksiantajana toimii Heinolan kaupunki, jonka omaisuudenhallintaa avustaa Locus Cloud ja Fielduser -ohjelmat. Locus Cloud -ohjelmistoa päivitetään kaupungin tarpeiden mukaisesti, jotta tavoiteltava hyöty saataisiin irti. Opinnäytetyön keskeisin sisältö keskittyy jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokkien määrittämiseen, jotka asetetaan digitaaliseen muotoon Locus Cloudiin.
Kuntoluokkien asettaminen Locus Cloudiin on ohjeistettu opinnäytetyössä, jota hyödynnetään myöhemmin kaupungin toimesta tapahtuvassa jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kuntoluokittelussa. Opinnäytetyössä ei suinkaan kuntoluokitella jokaista Heinolan alueella sijaitsevaa jalankulun ja polkupyöräilyn väylää, vaan keskitytään erilaisten kuntoluokan omaaviin väyliin Jyrängön kaupunginosassa. Jokaiseen kuntoluokituksen kategoriaan kuuluva väylä löytyy Heinolan Jyrängön alueelta vuonna 2025.
Toimintatapana Locus Cloudin ja oheisohjelma Fielduserin käytössä päädyttiin käyttämään kuntoluokan muutoskohdan merkintätapana Fielduserin varustepisteitä ja Locus Cloudin ominaisuuksilla pilkkoa alueita kuntoluokkaa vastaaviksi alueiksi. Locus Cloudin vapaan attribuutin ominaisuudella kuntoluokitukset eriytettiin ajoradan katuosasta ja kuntoluokituksille saatiin värit paikkatieto-ohjelmaan.
Kuntoluokkia on yhteensä 5 kappaletta, jotka riittävät kokonaisvaltaisen jalankulun ja polkupyöräilyn väylien kunnon tilannekuvan hahmottamiseen. Kuntoluokitelluista teistä kaupunki saa hyödyllistä tietoa esimerkiksi korjausvelasta ja huonokuntoisten teiden sijainneista. Kuntoluokkien päivityksen frekvenssiväliksi on suositeltu 2 vuotta, jota kaupunki voi omien resurssiensa mukaan muokata.
