Ennenaikainen alku, elinikäinen side : vanhempien tukeminen keskosvauvan kotiutuessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia haasteita vanhemmat kohtaavat keskosvauvan kotiutumisen yhteydessä sekä millainen tuki koetaan hyödylliseksi sairaalajakson ja kotiutumisvaiheen aikana. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka analyysiin valikoitui kymmenen kansainvälistä tutkimusta. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin keskosuutta ja sen vaikutuksia perheeseen sekä kotiutumisprosessia.

Tulosten perusteella vanhempien valmistautumista kotiutumiseen tukevat erityisesti mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon jo sairaalassa, selkeä ja vaiheittainen ohjaus sekä potentiaalisesti myös yksilöllisesti suunnitellut kotiutusohjelmat. Hoitohenkilökunnan tuki on merkittävä tekijä vanhempien jaksamisen ja itseluottamuksen tukemisessa.

Erityisen kriittiseksi näyttäytyy kotiutumisen jälkeinen vaihe, jolloin vanhemmat kaipaavat edelleen ohjausta, tukea ja mahdollisuuden olla yhteydessä sairaalan henkilökuntaan. Epävarmuuden ja yksinäisyyden kokemukset ovat yleisiä kotiutumisen jälkeen, ja tällöin esimerkiksi tukiverkot ja seurantakäynnit voivat lievittää stressiä ja vahvistaa vanhempien itsevarmuutta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että vanhempien tukeminen keskosvauvan kotiuttamisen yhteydessä on olennainen osa perhekeskeistä hoitotyötä. Tuen tulisi olla moniulotteista, jatkuvaa ja vanhempien kokemuksia arvostavaa. Jatkotutkimusta ajatellen voisi olla mielenkiintoista selvittää esimerkiksi digitaalisen ohjauksen potentiaalia keskosvauvan kotitutumisprosessissa.

The aim of this thesis was to examine the challenges parents face during the discharge of a preterm infant and to explore the types of support they find helpful during and after hospitalisation. The study was conducted as a literature review, including ten international studies analysed using qualitative content analysis. The theoretical part discusses premature birth and its effects on the family, as well as the process of discharge.

The results show that parents’ preparation for discharge is supported especially by the opportunity to participate in their infant’s care during hospitalisation, clear and step-by-step guidance, and potentially individually tailored discharge programs. Support from healthcare staff plays a significant role in strengthening parents’ coping and confidence.

The post-discharge period appears to be particularly critical, during which parents continue to need guidance, support, and the opportunity to remain in contact with healthcare professionals. Feelings of uncertainty and loneliness are common at home, and in such situations, support networks and follow-up visits can help reduce stress and increase parental confidence. Based on this literature review, supporting parents during the discharge of a preterm infant is a central component of family-integrated care. Support should be multifaceted, continuous, and attentive to parents’ lived experiences.