Työmaan taloudellinen ennustaminen

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin työmaan taloudellista ennustamista ja sen kehittämismahdollisuuksia työnjohdon näkökulmasta. Aihe oli ajankohtainen, sillä ennusteiden laatu ja luotettavuus vaikuttavat suoraan rakennusprojektien kannattavuuteen, päätöksentekoon ja yrityksen taloudelliseen ohjaukseen. Työ tehtiin RTA-Yhtiöiden toimeksiannosta, ja sen tavoitteena oli tukea organisaation pyrkimystä yhtenäistää ennustamisen käytäntöjä työmaiden välillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten työmaiden taloudelliset ennusteet laaditaan käytännössä, millaisia haasteita ennustamiseen liittyi, sekä miten ennusteiden luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä voitiin parantaa työnjohdon näkökulmasta. Työ toteutettiin laadullisena kehittämistyönä. Tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä, avoimia kyselyitä työnjohdolle ja taloushallinnolle sekä teemahaastatteluja työnjohdon edustajille. Dokumenttianalyysin avulla muodostettiin kuva yrityksen virallisista ennustamis- ja seurantakäytännöistä, ja empiirinen aineisto toi esiin ennustamisen arjen toteutuksen työmailla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toimeksiantajaorganisaatiolla oli rakenteellisesti selkeä ja hyvin määritelty talouden seurannan kokonaisuus, mutta ennustamisen käytännön toteutus vaihteli merkittävästi työmaiden välillä. Ennusteiden laatuun vaikuttivat erityisesti toimintatapojen yhtenäisyys, kirjausten ajantasaisuus sekä se, kuinka hyvin ennusteen taustaoletukset ja riskit avattiin. Budjettipalaverit nousivat keskeiseen rooliin ennustamisen vaikuttavuuden kannalta: ennusteista saatiin eniten hyötyä silloin, kun niitä käsiteltiin yhteisesti ja ennakoivasti osana päätöksentekoa. Johtopäätöksenä todettiin, että taloudellinen ennustaminen oli ennen kaikkea työnjohdon johtamistyökalu, ei pelkkä raportointivelvoite. Ennustamisen kehittäminen edellytti selkeitä ja yhtenäisiä rakenteita, ajantasaista tiedonhallintaa sekä ennakoivaa ja keskustelevaa johtamiskulttuuria. Työn tavoitteet saavutettiin, ja opinnäytetyön tuloksena esitettiin käytännönläheisiä kehitysehdotuksia, jotka tukevat ennustamisen yhtenäistämistä, työnjohdon päivittäistä johtamista sekä organisaation taloudellista ohjausta.