Tunnetaitojen vaikutus työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla
Korhonen, Annika (2026)
Korhonen, Annika
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601211609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601211609
Tiivistelmä
Tunteiden vaikutus työhyvinvointiin on laajalti tunnistettu. Esimerkiksi auttamistyössä emotionaalinen kuormitus korostuu ammattilaisten kohdatessa usein vaikeissa elämäntilanteissa olevia asiakkaita, mikä altistaa myötätuntostressille ja -uupumiselle. Viime vuosina tunnetaidot ovat nousseet esiin sekä arjen taitona että ammatillisena kompetenssina, mikä herätti kysymyksen niiden yhteydestä yksilön työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla. Aihe vaikutti tärkeältä myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Esimerkiksi Agenda 2030 tavoite työelämänoikeuksien suojaamisesta ja turvallisesta työympäristöstä tulkittiin liittyvän tunnetaitoihin, joita pidettiin työelämän turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävinä tekijöinä, mikä tukee kestävää talouskasvua ja hyvinvointia.
Tarkoituksena oli tarkastella yksilön tunnetaitojen vaikutusta työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tarkastelu rajattiin yksilötasolle, koska oletettiin, että yksilöllä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia omiin tunnetaitoihin ja työhyvinvointiinsa kuin organisaation rakenteisiin. Työn tavoitteena oli koota suomenkielistä tietoa ajankohtaisesta, mutta verrattain vähän tutkitusta aiheesta. Tutkimuskysymys oli: Miten tunnetaidot vaikuttavat työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysaloilla?
Tulosten mukaan tunnetaidot vaikuttavat työhyvinvointiin monitasoisesti. Yksilötasolla hyvät tunnetaidot tukivat stressinhallintaa, palautumista ja mielenhyvinvointia, ja ne vähensivät uupumusta ja vahvistivat resilienssiä. Puutteelliset tunnetaidot sen sijaan heikensivät mielenhyvinvointia, mikä voi näkyä myös työn tuottavuuden laskuna ja uupumisena. Yksilön tunnetaitojen vahvistaminen hyödytti koko työyhteisöä parantamalla vuorovaikutusta ja vähentämällä stressiä. Vaikutukset ulottuivat organisaatiotasolle asti. Työhyvinvointiin vaikuttivat useat yksilöstä riippumattomat tekijät, joten vastuu ei voi olla pelkästään yksilöillä, vaan lisäksi työyhteisöllä ja organisaatiolla.
Tarkoituksena oli tarkastella yksilön tunnetaitojen vaikutusta työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tarkastelu rajattiin yksilötasolle, koska oletettiin, että yksilöllä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia omiin tunnetaitoihin ja työhyvinvointiinsa kuin organisaation rakenteisiin. Työn tavoitteena oli koota suomenkielistä tietoa ajankohtaisesta, mutta verrattain vähän tutkitusta aiheesta. Tutkimuskysymys oli: Miten tunnetaidot vaikuttavat työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysaloilla?
Tulosten mukaan tunnetaidot vaikuttavat työhyvinvointiin monitasoisesti. Yksilötasolla hyvät tunnetaidot tukivat stressinhallintaa, palautumista ja mielenhyvinvointia, ja ne vähensivät uupumusta ja vahvistivat resilienssiä. Puutteelliset tunnetaidot sen sijaan heikensivät mielenhyvinvointia, mikä voi näkyä myös työn tuottavuuden laskuna ja uupumisena. Yksilön tunnetaitojen vahvistaminen hyödytti koko työyhteisöä parantamalla vuorovaikutusta ja vähentämällä stressiä. Vaikutukset ulottuivat organisaatiotasolle asti. Työhyvinvointiin vaikuttivat useat yksilöstä riippumattomat tekijät, joten vastuu ei voi olla pelkästään yksilöillä, vaan lisäksi työyhteisöllä ja organisaatiolla.
