Risupedon markkinoinnin tarkastelu ja kehitysideat energiapuuharvennuksissa

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat metsänomistajien päätökseen hyödyntää Risupedolla toteutettavaa energiapuuharvennusta ja miten menetelmän markkinointia voidaan kehittää kohderyhmälle paremmin tavoitettavaksi. Työ toteutettiin Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen toimeksiannosta ja sen taustalla nähtiin tarve löytää uusia keinoja Risupedon markkinoinnin kehittämiseksi. Työssä tarkasteltiin energiapuun merkitystä Suomelle ja sen roolia osana energiantuotantoa. Energiapuun hankintaan liittyviä kustannustehokkuuden haasteita tarkasteltiin erityisesti nuorten tiheiden metsien ja varttuneiden taimikoiden näkökulmasta. Niissä energiapuunkorjuun todettiin olevan usein kallista suhteessa saatavaan energiapuun myyntituloon. Risupeto-menetelmä esitettiin vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi nopeutensa ja kustannustehokkuutensa vuoksi. Markkinointia tutkittiin laajasti ja siinä korostettiin metsäalan markkinoinnin ominaispiirteitä. Tulosten perusteella Risupedon valintaan on eniten vaikuttanut energiapuusta maksettava raha, asiantuntijan suositus sekä menetelmän vaivattomuus. Menetelmää pidettiin helppona ratkaisuna tilanteissa, joissa metsän oli annettu kasvaa ylitiheäksi taimikonhoidon laiminlyönnin seurauksena. Perinteisen metsurin tekemän raivaussahatyön katsottiin muodostuvan metsänomistajalle liian kalliiksi, eikä sitä pidetty taloudellisesti järkevänä vaihtoehtona. Risupedon tunnettuuden todettiin olevan rajallinen ja menetelmästä kuultiin useimmiten ensimmäisen kerran vasta metsäasiantuntijan kautta. Tämän vuoksi nähtiin tarpeelliseksi lisätä menetelmän näkyvyyttä. Johtopäätöksenä todetaan, että asiantuntijalähtöinen viestintä havaitaan edelleen tehokkaana tapana tavoittaa metsänomistajat. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin selkeää ja helposti saavutettavaa verkkomateriaalia. Visuaalisella sisällöllä, kuten ennen ja jälkeen -kuvilla, videoilla toimenpiteestä ja konkreettisilla esimerkeillä soveltuvista kohteista, tuetaan metsänomistajien päätöksentekoa.