Tekoälyn käyttö päätöksenteon tukena Keski-pohjanmaan alueen yrityksissä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tekoälyä oli otettu käyttöön Keski-Pohjanmaan alueen yrityksissä ja mihin sitä oli käytetty. Työssäni tarkastelin tekoälyn käyttöönoton helppoutta ja siihen liittyviä tavoitteita. Lisäksi huomioin työssäni tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät haasteet, riskit, eettiset näkökulmat ja vastuut. Isoimpana tutkimuskysymyksenä oli, miten tekoälyä käytettiin päätöksenteon tukena yritystoiminnassa.

Teoreettinen viitekehys koostui tiedolla johtamisen teoriasta, tekoälyn käsitteestä sekä päätöksentekoprosessin malleista. Työssäni esittelen muun muassa Nonakan ja Takeuchin (1995) SECI-malli tiedon luomisesta. Tätä lähestymistapaa sovelsin tarkastellessani tekoälyn roolia organisaatioiden tiedolla johtamisessa.

Tutkimuksen toteutin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keräsin haastattelemalla. Kohteena oli viisi eri kokoista yritystä, jotka toimivat eri aloilla. Haastattelut toteutin Teams-sovelluksella, ja ne litteroin analyysiä varten. Aineistoa analysoin sisällönanalyysin keinoin, missä vastaukset pelkistettiin, ryhmiteltiin ja luokiteltiin teemoittain.

Tulosten perusteella kaikki haastatellut yritykset käyttivät tekoälyä päätöksenteon tukena. Tekoäly nopeutti päätöksentekoa, paransi päätösten laatua, säästi aikaa ja toi uusia näkökulmia päätöksentekoon. Yritykset kuitenkin korostivat, että tekoäly ei tehnyt itsenäisiä päätöksiä, vaan sen tuottama tieto yhdistettiin ihmisten tekemään päätökseen. Luottamuspula, tiedon oikeellisuus ja läpinäkyvyys nousivat keskeisiksi haasteiksi itsenäisen päätöksen teon osalta.

Johtopäätöksenä voin todeta, että tekoäly toimii merkittävänä päätöksenteon tukena yrityksissä, riippumatta niiden koosta tai toimialasta. Tekoälyn avulla päätöksenteosta tuli tehokkaampaa, mutta sen käyttö edellytti kriittistä tarkastelua, tiedon varmentamista ja vastuullista johtamista.

The purpose of this thesis was to investigate how artificial intelligence had been adopted in companies located in the Central Ostrobothnia region and for what purposes it had been used. The study examined the ease of adoption, the objectives set for its use, and the challenges, risks, ethical aspects, and responsibilities involved. The main research question focused on how artificial intelligence was used to support decision-making in business operations.

The theoretical framework consisted of knowledge management theory, the concept of artificial intelligence, and models of the decision-making process. The study introduced, among others, the SECI model of knowledge creation by Nonaka and Takeuchi (1995), which was applied to analyze the role of artificial intelligence in organizational knowledge management.

The research was carried out as a qualitative study. Data was collected through interviews with five representatives of companies of different sizes and industries. The interviews were conducted using the Teams application and transcribed for analysis. The data were analyzed with content analysis, in which the responses were reduced, grouped, and categorized thematically.

The results showed that all companies interviewed used artificial intelligence to support decision-making. Artificial intelligence accelerated decision-making, improved decision quality, saved time, and provided new perspectives. However, companies emphasized that artificial intelligence did not make independent decisions; instead, its output was combined with human judgement. Lack of trust, the accuracy of information, and transparency emerged as key challenges.

In conclusion, artificial intelligence was found to serve as a significant support for decision-making in companies regardless of their size or industry. Decision-making became more efficient with artificial intelligence, but its use required critical evaluation, verification of information, and responsible leadership.