EU:n palkka-avoimuusdirektiivin vaikutukset henkilöstö- ja palkkahallintoon yrityksessä X
Lepistö, Nea (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601251740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601251740
Tiivistelmä
Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2023 hyväksymä (palkka-avoimuus-) direktiivi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta koskettaa kaikkia työnantajia. Palkka-avoimuusdirektiivin avulla pyritään varmistamaan, että naisille ja miehille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä yhtenäistä palkkaa. Direktiivin tavoitteena on edistää samapalkkaisuutta Euroopan Unionin jäsenmaissa. Aihe on merkittävä ja ajankohtainen, sillä direktiivi implementoidaan osaksi Suomen lainsäädäntöä kesäkuuhun 2026 mennessä. Opinnäytetyön tutkimusvaiheessa palkka-avoimuusdirektiiviä ei olla implementoitu Suomen lainsäädäntöön, eikä eduskunnassa olla vielä esitelty mahdollisia lakimuutoksia. Esitys tullaan esittämään eduskunnassa vuoden 2026 helmikuussa.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten palkka-avoimuusdirektiivi tulee vaikuttamaan toimeksiantajayrityksen henkilöstö- ja palkkahallinnon toimintaan. Opinnäytetyössä selvitettiin EU:n palkka-avoimuusdirektiivin keskeisimmät velvoitteet toimeksiantajayrityksen näkökulmasta.
Teoriaosuudessa käytiin läpi yleisesti henkilöstö- ja palkkahallinnon roolia palkka-avoimuuden edistäjinä. Teoriaosuudessa käsiteltiin palkka-avoimuusdirektiivin sisältöä, sen tuomia velvoitteita toimeksiantajayrityksen kokoiselle organisaatiolle sekä palkka-avoimuusdirektiivin nykytilaa.
Opinnäytetyön toteutettiin laadullisena, toiminnallisena tutkimuksena, josta syntyi tarkistuslista toimeksiantajayrityksen henkilöstö- ja palkkahallinnon tueksi. Lähestymistavaksi määriteltiin tapaustutkimus. Toimeksiantajayrityksen henkilöstö- ja palkkahallinnon toimintojen nykytila ja valmistautumisaste selvitettiin teemahaastatteluiden avulla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että palkka-avoimuusdirektiivi koskettaa kaikkia työnantajia toimialasta riippumatta. Organisaatioiden valmistautuessa merkittävässä roolissa on palkkarakenteen määrittely, tutkimuksen mukaan se vaikuttaa moneen eri direktiivissä säänneltyyn osaan.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten palkka-avoimuusdirektiivi tulee vaikuttamaan toimeksiantajayrityksen henkilöstö- ja palkkahallinnon toimintaan. Opinnäytetyössä selvitettiin EU:n palkka-avoimuusdirektiivin keskeisimmät velvoitteet toimeksiantajayrityksen näkökulmasta.
Teoriaosuudessa käytiin läpi yleisesti henkilöstö- ja palkkahallinnon roolia palkka-avoimuuden edistäjinä. Teoriaosuudessa käsiteltiin palkka-avoimuusdirektiivin sisältöä, sen tuomia velvoitteita toimeksiantajayrityksen kokoiselle organisaatiolle sekä palkka-avoimuusdirektiivin nykytilaa.
Opinnäytetyön toteutettiin laadullisena, toiminnallisena tutkimuksena, josta syntyi tarkistuslista toimeksiantajayrityksen henkilöstö- ja palkkahallinnon tueksi. Lähestymistavaksi määriteltiin tapaustutkimus. Toimeksiantajayrityksen henkilöstö- ja palkkahallinnon toimintojen nykytila ja valmistautumisaste selvitettiin teemahaastatteluiden avulla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että palkka-avoimuusdirektiivi koskettaa kaikkia työnantajia toimialasta riippumatta. Organisaatioiden valmistautuessa merkittävässä roolissa on palkkarakenteen määrittely, tutkimuksen mukaan se vaikuttaa moneen eri direktiivissä säänneltyyn osaan.