Henkilöstön kouluttamisen merkitys kauneudenhoitoalan mikroyrityksissä : kyselytutkimus kauneudenhoitoalan mikroyrittäjille
Marttila, Verna (2026)
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601261764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601261764
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kauneudenhoitoalan mikroyrittäjät suhtautuvat kouluttautumiseen ja millaisena he kokevat sen merkityksen yritystoiminnan kannalta. Taustalla ovat alan nopea muutos, kiristyvä kilpailu sekä mikroyritysten rajalliset resurssit, jotka lisäävät osaamisen kehittämisen tarvetta mutta vaikeuttavat koulutuksiin osallistumista. Tavoitteena oli tuottaa suosituksia kauneudenhoitoalan mikroyrittäjien kouluttautumisen tueksi.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti Webropol-kyselyllä, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin tilastollisin tunnusluvuin ja laadullisella sisällönanalyysillä. Kohderyhmänä olivat kauneudenhoitoalan mikroyrittäjät eri palvelusektoreilta, ja lopulliseen analyysiin sisältyi 23 vastausta aineiston alkaessa toistaa keskeisiä teemoja.
Tulosten perusteella yrittäjät suhtautuvat kouluttautumiseen pääosin myönteisesti ja näkevät sen investointina tulevaisuuteen. Koulutuksen koettiin parantavan palveluiden laatua, laajentavan tarjontaa sekä lisäävän asiakasmääriä ja ammatillista varmuutta. Keskeisimmiksi esteiksi nousivat ajanpuute ja kustannukset. Lyhytkestoiset koulutukset ja verkko-opinnot koettiin kustannustehokkaimmiksi ja arkeen parhaiten soveltuviksi vaihtoehdoiksi.
Tulevaisuuden osaamistarpeiksi tunnistettiin myynti ja markkinointi, uusien trendien ja tekniikoiden hallinta sekä tuote- ja laiteosaamisen päivittäminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kouluttautuminen on keskeinen keino kehittää palveluita, vahvistaa kauneudenhoitoalan mikroyritysten kilpailukykyä ja vastata alan muuttuviin vaatimuksiin.
Tässä opinnäytetyössä on käytetty apuna ChatGPT-kielimallia tekstin ideointiin ja kieliasun tarkastukseen. Kaikki työssä käytetyt lähteet on etsitty ja valittu tekijän toimesta, eikä tekoäly ole tuottanut lähdeviitteitä. Englanninkielisen tiivistelmän laatimisessa on käytetty käännösohjelmia sekä Grammarly-työkalua kieliasun tarkistamiseen.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti Webropol-kyselyllä, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin tilastollisin tunnusluvuin ja laadullisella sisällönanalyysillä. Kohderyhmänä olivat kauneudenhoitoalan mikroyrittäjät eri palvelusektoreilta, ja lopulliseen analyysiin sisältyi 23 vastausta aineiston alkaessa toistaa keskeisiä teemoja.
Tulosten perusteella yrittäjät suhtautuvat kouluttautumiseen pääosin myönteisesti ja näkevät sen investointina tulevaisuuteen. Koulutuksen koettiin parantavan palveluiden laatua, laajentavan tarjontaa sekä lisäävän asiakasmääriä ja ammatillista varmuutta. Keskeisimmiksi esteiksi nousivat ajanpuute ja kustannukset. Lyhytkestoiset koulutukset ja verkko-opinnot koettiin kustannustehokkaimmiksi ja arkeen parhaiten soveltuviksi vaihtoehdoiksi.
Tulevaisuuden osaamistarpeiksi tunnistettiin myynti ja markkinointi, uusien trendien ja tekniikoiden hallinta sekä tuote- ja laiteosaamisen päivittäminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kouluttautuminen on keskeinen keino kehittää palveluita, vahvistaa kauneudenhoitoalan mikroyritysten kilpailukykyä ja vastata alan muuttuviin vaatimuksiin.
Tässä opinnäytetyössä on käytetty apuna ChatGPT-kielimallia tekstin ideointiin ja kieliasun tarkastukseen. Kaikki työssä käytetyt lähteet on etsitty ja valittu tekijän toimesta, eikä tekoäly ole tuottanut lähdeviitteitä. Englanninkielisen tiivistelmän laatimisessa on käytetty käännösohjelmia sekä Grammarly-työkalua kieliasun tarkistamiseen.