CCC-osuuden kasvattaminen valmistavan teollisuuden hankinnoissa
Päivähonka, Juho (2026)
Päivähonka, Juho
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601221643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601221643
Tiivistelmä
Tapaustutkimuksen aiheena oli kustannuskilpailukykyisten hankintojen osuuden kasvattaminen suomalaisen valmistavan teollisuuden yrityksen hankinnoissa. Työssä tutkittiin vuosina 2020–2024 ostettua nimikkeistöä, joista mahdollisia kustannussäästöjä voisi löytyä. Tutkimuksen tausalla oli yrityksen strateginen tavoite parantaa kilpailukykyä hyödyntämällä kustannuskilpailukykyisiä toimittajia, erityisesti
kenttähuoltohankinnoissa.
Työ toteutettiin analysoimalla hankintadataa, jonka avulla pystyttiin havaita mahdollisesti sopivia nimikkeitä kustannuskilpailukykyisiin hankintoihin. Valituista nimikkeistä tehtiin tarjouskyselyjä kustannuskilpailukykyisille toimittajille hintavertailua varten. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta, jota täydennettiin määrällisellä analyysillä. Työn aineisto jäi kuitenkin rajalliseksi, mikä rajoitti vertailukelpoisen
datan saamista.
Tuloksena ei havaittu lainkaan kustannussäästöjä kysytyistä nimikkeistä, sillä tarjouksissa ei otettu huomioon tuotannon mittakaavaetuja, minkä takia tarjoukset vaikuttivat kalliimmilta, kuin kotimaisten toimittajien hinnat.
Vaikka CCC-hankintojen osuutta ei saatu kasvatettua tällä tutkimuksella, työ sivuaa YK:n Agendan 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita. Erityisesti työ tukee tavoitteita 8 (Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu), 9 (Kestävä teollisuus ja innovaatiot), 12 (Vastuullinen kulutus ja tuotanto, 13 (Ilmastotekoja) ja 17 (Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi). Kotimaisten toimittajien suosiminen tukee vastuullista tuotantoa, vähentää logistisia päästöjä ja mahdollistaa pitkäaikaisia kumppanuuksia, jotka edistävät toimitusvarmuutta ja yhteistä kehittämistä.
Johtopäätöksenä todettiin, että työn rajalliset tulokset johtuivat aineiston puutteista ja nimikkeiden valinnasta, mutta havaintojen perusteella säästöpotentiaalia voi löytyä helpommin nimikkeistä, joissa työvoimakustannusten erot korostuvat enemmän. Lisäksi CCC-hankintojen laajentaminen edellyttää huolellista riskienhallintaa ja toimittajavalintaa.
kenttähuoltohankinnoissa.
Työ toteutettiin analysoimalla hankintadataa, jonka avulla pystyttiin havaita mahdollisesti sopivia nimikkeitä kustannuskilpailukykyisiin hankintoihin. Valituista nimikkeistä tehtiin tarjouskyselyjä kustannuskilpailukykyisille toimittajille hintavertailua varten. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta, jota täydennettiin määrällisellä analyysillä. Työn aineisto jäi kuitenkin rajalliseksi, mikä rajoitti vertailukelpoisen
datan saamista.
Tuloksena ei havaittu lainkaan kustannussäästöjä kysytyistä nimikkeistä, sillä tarjouksissa ei otettu huomioon tuotannon mittakaavaetuja, minkä takia tarjoukset vaikuttivat kalliimmilta, kuin kotimaisten toimittajien hinnat.
Vaikka CCC-hankintojen osuutta ei saatu kasvatettua tällä tutkimuksella, työ sivuaa YK:n Agendan 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita. Erityisesti työ tukee tavoitteita 8 (Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu), 9 (Kestävä teollisuus ja innovaatiot), 12 (Vastuullinen kulutus ja tuotanto, 13 (Ilmastotekoja) ja 17 (Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi). Kotimaisten toimittajien suosiminen tukee vastuullista tuotantoa, vähentää logistisia päästöjä ja mahdollistaa pitkäaikaisia kumppanuuksia, jotka edistävät toimitusvarmuutta ja yhteistä kehittämistä.
Johtopäätöksenä todettiin, että työn rajalliset tulokset johtuivat aineiston puutteista ja nimikkeiden valinnasta, mutta havaintojen perusteella säästöpotentiaalia voi löytyä helpommin nimikkeistä, joissa työvoimakustannusten erot korostuvat enemmän. Lisäksi CCC-hankintojen laajentaminen edellyttää huolellista riskienhallintaa ja toimittajavalintaa.
