Tehokas työilmapiirin parantaminen: kaksivuotinen toimintasuunnitelma keskisuurille yrityksille
Jännes, Pauliina (2026)
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601271874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601271874
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee työilmapiirin kehittämistä keskisuurissa suomalaisyrityksissä. Työn tuotoksena syntyi kaksivuotinen toimintasuunnitelma, joka on suunnattu keskisuurten yritysten (50–249 työntekijää) HR-ammattilaisille, esihenkilöille ja johdolle. Opinnäytetyö koostuu johdannosta, kahdesta tietoperustasta, pohdinnasta sekä itse oppaasta. Työ toteutettiin ilman toimeksiantajaa talvella 2025–2026.
Tavoitteena oli tutkia, mistä hyvä työilmapiiri koostuu ja mikä tekee siitä hyvän, erityisesti keskisuurten yritysten näkökulmasta. Tämän pohjalta luotiin käytännön työkalu; kaksivuotinen toimintasuunnitelma työilmapiirin kehittämiseen. Työ rajattiin koskemaan Suomessa toimivia yrityksiä, jotta suomalainen työlainsäädäntö ja kulttuurinen konteksti voitiin huomioida.
Ensimmäinen teorialuku käsittelee hyvää työilmapiiriä: mistä se koostuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat psykologinen turvallisuus, avoin viestintä, luottamus sekä yhteisöllisyyden tunne työpaikalla. Luvussa tarkastellaan myös työilmapiirin vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin, motivaatioon ja sitoutumiseen sekä näiden kautta organisaation kokonaisvaltaiseen menestykseen.
Toinen teorialuku tarkastelee hyvän työilmapiirin johtamista, mukaan lukien työnantajan lakisääteiset velvoitteet, HR:n ja johdon rooli sekä vastuullisuusraportointi. Luvussa korostuu esimerkillä johtamisen merkitys sekä se, kuinka johdon sitoutuminen työilmapiirin kehittämiseen on edellytys pysyville muutoksille. Lisäksi käsitellään sitä, miten keskisuurten yritysten erityispiirteet, kuten resurssien rajallisuus ja organisaatiorakenteen ketteryys, vaikuttavat työilmapiirin johtamiseen. Teorialuvut pohjustavat opinnäytetyön toiminnallista tuotosta eli opasta.
Opas rakentuu neljän vaiheen mallin varaan: alkukartoitus, kehittämiskohteiden tunnistaminen, toimenpiteiden toteutus sekä seuranta ja arviointi. Oppaasta on tehty joustava. Se tarjoaa vaihtoehtoja erilaisille organisaatioille henkilöstömäärästä, budjetista ja toimialasta riippumatta. Jokainen vaihe sisältää käytännönläheisiä ohjeita ja menetelmiä, joista organisaatio voi valita omien tarpeidensa mukaan.
Pohdintaosiossa arvioidaan työn luotettavuutta ja käytännön hyödynnettävyyttä. Oppaan vahvuuksia ovat selkeä rakenne, johdonmukainen eteneminen ja mukautumiskyky. Jatkokehittämismahdollisuuksiksi esitetään toimialakohtaisten versioiden laatimista ja oppaan pilotointia yhteistyössä kohderyhmään kuuluvan yrityksen kanssa.
Tavoitteena oli tutkia, mistä hyvä työilmapiiri koostuu ja mikä tekee siitä hyvän, erityisesti keskisuurten yritysten näkökulmasta. Tämän pohjalta luotiin käytännön työkalu; kaksivuotinen toimintasuunnitelma työilmapiirin kehittämiseen. Työ rajattiin koskemaan Suomessa toimivia yrityksiä, jotta suomalainen työlainsäädäntö ja kulttuurinen konteksti voitiin huomioida.
Ensimmäinen teorialuku käsittelee hyvää työilmapiiriä: mistä se koostuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat psykologinen turvallisuus, avoin viestintä, luottamus sekä yhteisöllisyyden tunne työpaikalla. Luvussa tarkastellaan myös työilmapiirin vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin, motivaatioon ja sitoutumiseen sekä näiden kautta organisaation kokonaisvaltaiseen menestykseen.
Toinen teorialuku tarkastelee hyvän työilmapiirin johtamista, mukaan lukien työnantajan lakisääteiset velvoitteet, HR:n ja johdon rooli sekä vastuullisuusraportointi. Luvussa korostuu esimerkillä johtamisen merkitys sekä se, kuinka johdon sitoutuminen työilmapiirin kehittämiseen on edellytys pysyville muutoksille. Lisäksi käsitellään sitä, miten keskisuurten yritysten erityispiirteet, kuten resurssien rajallisuus ja organisaatiorakenteen ketteryys, vaikuttavat työilmapiirin johtamiseen. Teorialuvut pohjustavat opinnäytetyön toiminnallista tuotosta eli opasta.
Opas rakentuu neljän vaiheen mallin varaan: alkukartoitus, kehittämiskohteiden tunnistaminen, toimenpiteiden toteutus sekä seuranta ja arviointi. Oppaasta on tehty joustava. Se tarjoaa vaihtoehtoja erilaisille organisaatioille henkilöstömäärästä, budjetista ja toimialasta riippumatta. Jokainen vaihe sisältää käytännönläheisiä ohjeita ja menetelmiä, joista organisaatio voi valita omien tarpeidensa mukaan.
Pohdintaosiossa arvioidaan työn luotettavuutta ja käytännön hyödynnettävyyttä. Oppaan vahvuuksia ovat selkeä rakenne, johdonmukainen eteneminen ja mukautumiskyky. Jatkokehittämismahdollisuuksiksi esitetään toimialakohtaisten versioiden laatimista ja oppaan pilotointia yhteistyössä kohderyhmään kuuluvan yrityksen kanssa.