Tulorekisteri tulonsaajan näkökulmasta

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Verohallinnon Tulorekisteriyksikön kanssa. Työssä tarkasteltiin tulorekisteriä digitaalisena julkisena palveluna yksityishenkilöiden eli tulonsaajien näkökulmasta.

Työn tavoitteena oli selvittää tulonsaajien tulorekisterin tunnettavuutta, käyttöä ja käytettävyyttä sekä tunnistaa palveluun liittyviä kehittämistarpeita. Tarkastelun lähtökohtana olivat digitaalisille julkisille palveluille keskeiset käsitteet, kuten tunnettuus, käyttöaktiivisuus, käytettävyys ja käyttäjälähtöinen kehittäminen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena lokakuussa 2025 palkkatuloa ja sosiaalietuuksia saaville henkilöille. Aineisto analysoitiin määrällisin menetelmin.

Tulosten perusteella tulorekisteri oli useimmille vastaajille nimeltä tuttu, mutta palvelun sisältö ja tarkoitus eivät olleet selkeitä. Palvelun käyttö oli vähäistä ja satunnaista. Niiden vastaajien keskuudessa, jotka olivat käyttäneet palvelua, käytettävyyttä arvioitiin pääosin myönteisesti, mutta kehittämistarpeita tunnistettiin erityisesti ohjeistuksessa ja tietojen esitystavassa. Johtopäätöksenä todettiin, että tulorekisterin keskeiset haasteet liittyvät teknisten tekijöiden sijaan palvelun tunnettuuteen, viestintään ja ymmärrettävyyteen.

This thesis was carried out in cooperation with the Incomes Register Unit of the Finnish Tax Administration. The study examined the Incomes Register as a digital public service from the perspective of private individuals, that is, income recipients.

The aim of the study was to examine income recipients´ awareness, use and perceived usability of the Incomes Register and to identify development needs related to the service. The theoretical framework was based on key concepts related to digital public services, such as awareness, usage activity, usability and user-oriented development. The study was conducted as a survey in October 2025 among individuals receiving wage income and social benefits. The data were analysed using quantitative methods.

The results showed that the Incomes Register was familiar by name to most respondents, but the content and purpose of the service were not clearly understood. The use of the service was low and occasional. Among those who had used the service, usability was assessed mainly positively, but development needs were identified particularly in the clarity of instructions and the presentation of information. It was concluded that the main challenges of the Incomes Register are not primarily technical but relate to awareness, communication and the comprehensibility of the service.