Vapaaehtoistoiminta Turun Lähimmäispalveluyhdistyksessä : Kotikunnaan hoitotyöntekijöiden näkökulma talossa tehtävään vapaaehtoistoimintaan
Urpo, Hanna (2015)
Urpo, Hanna
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076764
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkittiin vapaaehtoistoimintaa Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n ylläpitämässä Kotikunnaan vanhuskeskuksessa. Tavoitteena oli selvittää hoitotyöntekijöiden kokemuksia talon vapaaehtoistoiminnasta, kuinka vaikuttavana he sen kokevat ja miten he sitä kehittäisivät. Vapaaehtoistoiminta on kuulunut talon toimintaan vuosikymmeniä, mutta hoitotyöntekijöiden näkökulmasta sitä ei oltu aikaisemmin tutkittu.
Yhdistys pyrkii olemaan vahva kansalaisvaikuttaja. Tämä näkyy aktiivisten vapaaehtoisten määrässä. Tavoitteena on myös tulevaisuudessa mahdollistaa hoitotyöntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteistyö sosiokulttuurista toimintafilosofiaa noudattaen. Tutkimustuloksia hyödynnetään yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluin. Kohderyhmänä olivat hoitotyöntekijät, joita haastateltiin yhteensä kahdeksan. Kuusi työntekijää työskenteli muistisairauksiin erikoistuneissa yksiköissä ja kaksi asuinkodin puolella. Tutkimusaineisto on kerätty joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 välillä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Vapaaehtoistoiminta koettiin yleisesti positiivisena hoitotyöntekijöiden keskuudessa. Sen nähtiin palvelevan erityisesti hyväkuntoisia asukkaita, koska toiminta on suuntautunut osastojen ja asuntojen ulkopuolelle. Vapaaehtoiset mahdollistavat vaihtelevamman arjen asukkaille virikkeiden myötä ja näin tukevat sosiokulttuurisen arjen toteutumista. Tähän työntekijöiden resurssit eivät riitä. Vapaaehtoisten nähtiin sitoutuneen toimintaan ja yhteisöön hyvin. Toisaalta heidän katsottiin myös itse saavan toiminnasta paljon. Tulevaisuudessa hoitotyöntekijät näkisivät mielellään vapaaehtoisia vielä enemmän osastoilla tarjoamassa virikkeitä ja antamassa kahdenkeskistä aikaa asukkailla. Se kuitenkin tiedostettiin, että toiminta lähtee aina vapaehtoisista ja tapahtuu heidän ehdoillaan.
Yhdistys pyrkii olemaan vahva kansalaisvaikuttaja. Tämä näkyy aktiivisten vapaaehtoisten määrässä. Tavoitteena on myös tulevaisuudessa mahdollistaa hoitotyöntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteistyö sosiokulttuurista toimintafilosofiaa noudattaen. Tutkimustuloksia hyödynnetään yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluin. Kohderyhmänä olivat hoitotyöntekijät, joita haastateltiin yhteensä kahdeksan. Kuusi työntekijää työskenteli muistisairauksiin erikoistuneissa yksiköissä ja kaksi asuinkodin puolella. Tutkimusaineisto on kerätty joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 välillä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Vapaaehtoistoiminta koettiin yleisesti positiivisena hoitotyöntekijöiden keskuudessa. Sen nähtiin palvelevan erityisesti hyväkuntoisia asukkaita, koska toiminta on suuntautunut osastojen ja asuntojen ulkopuolelle. Vapaaehtoiset mahdollistavat vaihtelevamman arjen asukkaille virikkeiden myötä ja näin tukevat sosiokulttuurisen arjen toteutumista. Tähän työntekijöiden resurssit eivät riitä. Vapaaehtoisten nähtiin sitoutuneen toimintaan ja yhteisöön hyvin. Toisaalta heidän katsottiin myös itse saavan toiminnasta paljon. Tulevaisuudessa hoitotyöntekijät näkisivät mielellään vapaaehtoisia vielä enemmän osastoilla tarjoamassa virikkeitä ja antamassa kahdenkeskistä aikaa asukkailla. Se kuitenkin tiedostettiin, että toiminta lähtee aina vapaehtoisista ja tapahtuu heidän ehdoillaan.