Sisäisen viestinnän merkitys ja haasteet organisaation osastojen välillä
Leman, Miia-Maria (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601292002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601292002
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten sisäisen viestinnän toimivuus koetaan organisaation eri osastoilla ja millaisia haasteita sisäiseen viestintään liittyy. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä sisäisen viestinnän merkityksestä osana organisaation arkea ja johtamista, sekä tunnistaa keskeisiä kehittämiskohteita osastojen välisessä viestinnässä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu organisaatioviestinnän kirjallisuuteen. Teoriaosuudessa tarkastellaan sisäisen viestinnän merkitystä, viestinnän tehtäviä ja viestintäkanavia, sekä vuorovaikutuksen, palautteen ja viestinnän johtamisen roolia. Lisäksi käsitellään viestintään liittyviä haasteita ja kriisiviestintää osana organisaation toimintaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastatteluiden avulla. Aineisto kerättiin syksyllä 2025 haastattelemalla kuutta henkilöä kolmesta eri toimialaa edustavasta organisaatiosta. Jokaisesta organisaatiosta haastateltiin yksi johtavassa asemassa oleva henkilö, sekä yksi työntekijä tai esihenkilö. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin teemoittamalla.
Tutkimustulosten perusteella sisäinen viestintä koetaan organisaatioissa merkitykselliseksi, mutta sen toimivuus vaihtelee. Viestintä toimii parhaiten omien tiimien sisällä, kun taas osastojen välinen viestintä koettiin haastavammaksi. Viestintäkanavien moninaisuus aiheutti epäselvyyttä, kun taas kasvokkainen viestintä nousi keskeiseen rooliin vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentamisessa. Palautteeseen reagointi koettiin usein hitaaksi, mutta kriisitilanteissa sisäinen viestintä arvioitiin toimivammaksi kuin arjessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että toimiva sisäinen viestintä edellyttää selkeitä pelisääntöjä, johdon sitoutumista, sekä viestintäkanavien tarkoituksenmukaista käyttöä. Sisäinen viestintä on keskeinen tekijä organisaation toimivuuden, työhyvinvoinnin ja osastojen välisen yhteistyön tukemisessa. Erityisesti arjen viestinnän suunnitelmallisuutta tulisi kehittää hyödyntämällä kriisiviestinnästä tuttuja selkeitä käytäntöjä ja vastuunjakoa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu organisaatioviestinnän kirjallisuuteen. Teoriaosuudessa tarkastellaan sisäisen viestinnän merkitystä, viestinnän tehtäviä ja viestintäkanavia, sekä vuorovaikutuksen, palautteen ja viestinnän johtamisen roolia. Lisäksi käsitellään viestintään liittyviä haasteita ja kriisiviestintää osana organisaation toimintaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastatteluiden avulla. Aineisto kerättiin syksyllä 2025 haastattelemalla kuutta henkilöä kolmesta eri toimialaa edustavasta organisaatiosta. Jokaisesta organisaatiosta haastateltiin yksi johtavassa asemassa oleva henkilö, sekä yksi työntekijä tai esihenkilö. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin teemoittamalla.
Tutkimustulosten perusteella sisäinen viestintä koetaan organisaatioissa merkitykselliseksi, mutta sen toimivuus vaihtelee. Viestintä toimii parhaiten omien tiimien sisällä, kun taas osastojen välinen viestintä koettiin haastavammaksi. Viestintäkanavien moninaisuus aiheutti epäselvyyttä, kun taas kasvokkainen viestintä nousi keskeiseen rooliin vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentamisessa. Palautteeseen reagointi koettiin usein hitaaksi, mutta kriisitilanteissa sisäinen viestintä arvioitiin toimivammaksi kuin arjessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että toimiva sisäinen viestintä edellyttää selkeitä pelisääntöjä, johdon sitoutumista, sekä viestintäkanavien tarkoituksenmukaista käyttöä. Sisäinen viestintä on keskeinen tekijä organisaation toimivuuden, työhyvinvoinnin ja osastojen välisen yhteistyön tukemisessa. Erityisesti arjen viestinnän suunnitelmallisuutta tulisi kehittää hyödyntämällä kriisiviestinnästä tuttuja selkeitä käytäntöjä ja vastuunjakoa.