Esihenkilön vuorovaikutusosaamisen keskeiset tehokkaat ulottuvuudet
Iivarinen, Tiina (2026)
Iivarinen, Tiina
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601291948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601291948
Tiivistelmä
Palvelukulttuurin yleistyminen on tuonut esille vuorovaikutuksen merkityksen organisaatioiden sisällä. Työtä tehdään yhä aktiivisemmin vuorovaikutuksessa toisten työntekijöiden ja sidosryhmien kanssa kasvotusten tai virtuaalisesti. Vuorovaikutuksesta, vuorovaikutustaidoista ja -osaamisesta, sekä siitä, mitä pidetään positiivisena ja tuloksellisena vuorovaikutuksena on paljon tietoa, sekä käsitykset ovat muuttuneet eri aikakausien saatossa.
Tavoitteena oli kansainvälisten tutkimuksien kautta tutkia mitkä esihenkilön vuorovaikutusosaamisen ulottuvuudet esiintyvät useissa lähteissä ja millä tavalla ne vaikuttavat työntekijöiden suorituskykyyn. Toteutustavaksi valittiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus ja siihen valittiin kahdeksan eri kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusta aineistoksi. Aineistot löydettiin käyttämällä Google Scholar ja ProQuest -tietokantoja sekä aineistoille asetettiin tarkoituksenmukaiset sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineistoissa esiintyvät vuorovaikutustavat- ja toiminnot jaoteltiin, ja niiden yhteys suorituskykyyn yhdistettiin.
Tulokseksi saatiin kolme yhtenäistä teemaa, jotka esiintyvät esihenkilön vuorovaikutusosaamisessa. Ensimmäiseksi teemaksi muodosti työntekijöiden yksilöllisten tunteiden, tarpeiden ja viestintätapojen tunnistaminen, niihin reagointi ja välittävä ihmislähtöinen vuorovaikutus. Toisena teemana ilmeni digitaalisten alustojen ja työkalujen hallinta sekä käyttö vuorovaikutuksessa. Kolmanneksi teemaksi muodosti viestinnän selkeys, aktiivisuus ja tehokkuus vuorovaikutuksessa. Tuloksista myös löydettiin, että työntekijöiden tarpeiden ja tunteiden tunnistamisella oli positiivinen yhteys suorituskyvyn paranemiseen.
Tuloksien pohdinnassa käydään tarkemmin läpi esihenkilön vuorovaikutustapojen ja toimintojen merkitystä etenkin tarpeiden ja tunteiden tunnistamisessa, mutta myös siinä, miten esihenkilön kyky vastaanottaa tietoa ja hyödyntää sitä organisaatiotasolla tärkeää. Vuorovaikutusosaamisen kehittäminen ei ole myöskään pelkästään esihenkilön harteilla, vaan koko organisaation.
Tavoitteena oli kansainvälisten tutkimuksien kautta tutkia mitkä esihenkilön vuorovaikutusosaamisen ulottuvuudet esiintyvät useissa lähteissä ja millä tavalla ne vaikuttavat työntekijöiden suorituskykyyn. Toteutustavaksi valittiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus ja siihen valittiin kahdeksan eri kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusta aineistoksi. Aineistot löydettiin käyttämällä Google Scholar ja ProQuest -tietokantoja sekä aineistoille asetettiin tarkoituksenmukaiset sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineistoissa esiintyvät vuorovaikutustavat- ja toiminnot jaoteltiin, ja niiden yhteys suorituskykyyn yhdistettiin.
Tulokseksi saatiin kolme yhtenäistä teemaa, jotka esiintyvät esihenkilön vuorovaikutusosaamisessa. Ensimmäiseksi teemaksi muodosti työntekijöiden yksilöllisten tunteiden, tarpeiden ja viestintätapojen tunnistaminen, niihin reagointi ja välittävä ihmislähtöinen vuorovaikutus. Toisena teemana ilmeni digitaalisten alustojen ja työkalujen hallinta sekä käyttö vuorovaikutuksessa. Kolmanneksi teemaksi muodosti viestinnän selkeys, aktiivisuus ja tehokkuus vuorovaikutuksessa. Tuloksista myös löydettiin, että työntekijöiden tarpeiden ja tunteiden tunnistamisella oli positiivinen yhteys suorituskyvyn paranemiseen.
Tuloksien pohdinnassa käydään tarkemmin läpi esihenkilön vuorovaikutustapojen ja toimintojen merkitystä etenkin tarpeiden ja tunteiden tunnistamisessa, mutta myös siinä, miten esihenkilön kyky vastaanottaa tietoa ja hyödyntää sitä organisaatiotasolla tärkeää. Vuorovaikutusosaamisen kehittäminen ei ole myöskään pelkästään esihenkilön harteilla, vaan koko organisaation.
