Siviilipalvelusvelvollisten kokemuksia työhyvinvoinnista työpalvelun aikana
Sirén, Marja-Liisa (2026)
Sirén, Marja-Liisa
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601302015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601302015
Tiivistelmä
Nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina ja tämä koskettaa myös siviilipalvelusikäisiä nuoria aikuisia. Siviilipalvelukseen sisältyvä työpalvelu sijoittuu monille nuorille merkittävään elämänvaiheeseen, jolloin työhön liittyvillä kokemuksilla voi olla huomattava vaikutus työelämävalmiuksien ja ammatillisen kasvun muotoutumisessa. Työpalvelussa tehtävä työ perustuu siviilipalvelusta koskevaan lainsäädäntöön ja poikkeaa täten työ- ja virkasuhteisesta työstä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työpalvelua suorittavien siviilipalvelusvelvollisten työhyvinvoinnin kokemuksia. Työn tavoitteena oli tarkastella, millaisena siviilipalvelusvelvolliset kokevat oman työhyvinvointinsa työpalvelun aikana ja tunnistaa työhyvinvointia vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä niin yksilön kuin työyhteisön ja esihenkilötyön osalta. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, miten koulutusjakson aikaista neuvontaa ja koulutusta voitaisiin kehittää, jotta se tukisi velvollisten työelämätaitoja ja työhyvinvointia työpalvelujaksolla. Tutkimuksen avulla pyritään lisäämään Siviilipalveluskeskuksen ja siviilipalveluspaikkojen tietoisuutta ja ymmärrystä velvollisten työhyvinvoinnista.
Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyä käyttäen. Tutkimuskohteena olivat siviilipalveluserissä S2025/01–07 aloittaneet työpalvelussa olevat siviilipalvelusvelvolliset ja kysely lähetettiin 653 henkilölle. Kysely sisälsi työtehtäviä, työhyvinvointia ja työkykyä, työyhteisöä ja esihenkilötyötä koskevia kysymyksiä. Kyselyyn sisällytettiin myös eriarvoisuuden teema sekä koulutusjakson työelämätaitoihin ja työhyvinvointiin liittyvän neuvonnan ja koulutuksen lisäämistarpeet. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullista sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimustulosten perusteella siviilipalvelusvelvolliset kokivat työpalvelun aikaisen työhyvinvointinsa pääosin erittäin hyvänä. Kokemukset työkykyyn, työtehtäviin, työyhteisöön sekä esihenkilötyöhön liittyen olivat valtaosin myönteisiä. Työhyvinvointia vahvistavina tekijöinä korostuivat erityisesti monipuoliset ja mielekkäät työtehtävät sekä kannustava, avoin ja sosiaalista vuorovaikutusta tukeva työyhteisö. Kehittämistarpeita tunnistettiin muun muassa perehdyttämisen ja ohjauksen sekä viestinnän käytännöissä sekä työmäärän jakautumiseen ja kohteluun liittyen. Tutkimus osoitti, että palvelussuhteessa olevien siviilipalvelusvelvollisten työhyvinvoinnin kokemukset ovat pitkälti yhdenmukaisia muiden työelämässä olevien nuorten kokemusten kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työpalvelua suorittavien siviilipalvelusvelvollisten työhyvinvoinnin kokemuksia. Työn tavoitteena oli tarkastella, millaisena siviilipalvelusvelvolliset kokevat oman työhyvinvointinsa työpalvelun aikana ja tunnistaa työhyvinvointia vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä niin yksilön kuin työyhteisön ja esihenkilötyön osalta. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, miten koulutusjakson aikaista neuvontaa ja koulutusta voitaisiin kehittää, jotta se tukisi velvollisten työelämätaitoja ja työhyvinvointia työpalvelujaksolla. Tutkimuksen avulla pyritään lisäämään Siviilipalveluskeskuksen ja siviilipalveluspaikkojen tietoisuutta ja ymmärrystä velvollisten työhyvinvoinnista.
Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyä käyttäen. Tutkimuskohteena olivat siviilipalveluserissä S2025/01–07 aloittaneet työpalvelussa olevat siviilipalvelusvelvolliset ja kysely lähetettiin 653 henkilölle. Kysely sisälsi työtehtäviä, työhyvinvointia ja työkykyä, työyhteisöä ja esihenkilötyötä koskevia kysymyksiä. Kyselyyn sisällytettiin myös eriarvoisuuden teema sekä koulutusjakson työelämätaitoihin ja työhyvinvointiin liittyvän neuvonnan ja koulutuksen lisäämistarpeet. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullista sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimustulosten perusteella siviilipalvelusvelvolliset kokivat työpalvelun aikaisen työhyvinvointinsa pääosin erittäin hyvänä. Kokemukset työkykyyn, työtehtäviin, työyhteisöön sekä esihenkilötyöhön liittyen olivat valtaosin myönteisiä. Työhyvinvointia vahvistavina tekijöinä korostuivat erityisesti monipuoliset ja mielekkäät työtehtävät sekä kannustava, avoin ja sosiaalista vuorovaikutusta tukeva työyhteisö. Kehittämistarpeita tunnistettiin muun muassa perehdyttämisen ja ohjauksen sekä viestinnän käytännöissä sekä työmäärän jakautumiseen ja kohteluun liittyen. Tutkimus osoitti, että palvelussuhteessa olevien siviilipalvelusvelvollisten työhyvinvoinnin kokemukset ovat pitkälti yhdenmukaisia muiden työelämässä olevien nuorten kokemusten kanssa.
