Uudistetun EPBD-direktiivin vaikutukset Jyväskylän Tilapalvelun toimintaan
Karanta, Santeri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601281929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601281929
Tiivistelmä
Euroopan Unioni uudisti rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä vuonna 2024. Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää uudistuneen direktiivin vaikutuksia toimeksiantajan Jyväskylän Tilapalvelun toimintaan. Tarkoituksena oli tunnistaa tärkeimmät julkisia rakennuksia koskevat vaatimukset, arvioida Tilapalvelun hallinnoimien rakennusten energiatehokkuutta sekä laatia aikajana direktiivin määräajoista.
Kehittämistyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sekä määrällisenä tutkimuksena. Kirjallisuuskatsausta hyödynnettiin tietoperustan laatimiseen sekä direktiivin vaikutusten arviointiin. Kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta käytettiin Jyväskylän Tilapalvelun rakennuskannan analysointiin.
Tulokset osoittavat, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus vaikuttaa Jyväskylän Tilapalvelun toimintaan laaja-alaisesti sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Uudisrakentamisessa korostuvat koko-naisvaltainen energiasuunnittelu, rakennusvaipan energiatehokkuus, aurinkoenergian huomioiminen sekä älykkäät ohjaus- ja seurantajärjestelmät. Korjausrakentamisen osalta keskeiseksi nousee energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten tunnistaminen ja parantaminen. Työssä laadittu priorisointimalli osoittautui toimivaksi työkaluksi korjaustoimenpiteiden kohdentamiseen, sillä se mahdollistaa rakennusten luokittelun energiatehokkuuspotentiaalin ja toimenpiteiden kiireellisyyden perusteella.
Työn perusteella voidaan todeta, että EPBD-direktiivin vaatimukset vaikuttavat merkittävästi sekä uudis- että korjausrakentamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja organisaation osaamistarpeisiin. Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa talotekniikka, rakenteelliset ratkaisut, automaatio ja rakennusten käyttö muodostavat toimivan kokonaisuuden. Toimenpiteiden vaikuttavuus ja toteutettavuus vaihtelevat rakennuskohtaisesti, mikä korostaa systemaattisen arvioinnin ja priorisoinnin merkitystä.
Kehittämistyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sekä määrällisenä tutkimuksena. Kirjallisuuskatsausta hyödynnettiin tietoperustan laatimiseen sekä direktiivin vaikutusten arviointiin. Kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta käytettiin Jyväskylän Tilapalvelun rakennuskannan analysointiin.
Tulokset osoittavat, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus vaikuttaa Jyväskylän Tilapalvelun toimintaan laaja-alaisesti sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. Uudisrakentamisessa korostuvat koko-naisvaltainen energiasuunnittelu, rakennusvaipan energiatehokkuus, aurinkoenergian huomioiminen sekä älykkäät ohjaus- ja seurantajärjestelmät. Korjausrakentamisen osalta keskeiseksi nousee energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten tunnistaminen ja parantaminen. Työssä laadittu priorisointimalli osoittautui toimivaksi työkaluksi korjaustoimenpiteiden kohdentamiseen, sillä se mahdollistaa rakennusten luokittelun energiatehokkuuspotentiaalin ja toimenpiteiden kiireellisyyden perusteella.
Työn perusteella voidaan todeta, että EPBD-direktiivin vaatimukset vaikuttavat merkittävästi sekä uudis- että korjausrakentamiseen, kiinteistöjen ylläpitoon ja organisaation osaamistarpeisiin. Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa talotekniikka, rakenteelliset ratkaisut, automaatio ja rakennusten käyttö muodostavat toimivan kokonaisuuden. Toimenpiteiden vaikuttavuus ja toteutettavuus vaihtelevat rakennuskohtaisesti, mikä korostaa systemaattisen arvioinnin ja priorisoinnin merkitystä.