Minkälaista eläinkäsitystä Yle Uutiset ylläpitää vuonna 2025?
Kärki, Emma (2026)
Kärki, Emma
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601302049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601302049
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus selvittää, minkälaista eläinkäsitystä Yle Uutisten verkkojutut ylläpitävät vuonna 2025. Työ tutkii, minkälaisia valintoja toimittaja tekee kielen, näkökulman ja haastateltavien suhteen kirjoittaessaan eläinaiheisia uutisia, ja minkälaista toisenlajisten eläinten ja median suhdetta nämä valinnat edustavat.
Tutkimus hyödynsi sekä mediatutkimuksen että eläintutkimuksen löydöksiä ja tuloksia, ja tarkasteli eläinkäsitystä ihmiskeskeisyyden ja spesismin teemojen kautta. Tutkimuksessa huomioitiin ja kyseenalaistettiin journalismin rooli yhteiskunnallisten käsitysten, normien ja uskomusten jakajana ja ylläpitäjänä.
Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin diskurssianalyysin ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Työssä käytiin läpi kymmenen Yle Uutisten kirjoitettua verkkouutista diskurssianalyysin keinoin. Aineisto valikoitui vuoden 2025 aikana julkaistuista verkkouutisista, joiden aihetunnisteissa mainittiin ”eläin” tai ”eläimet”. Tutkimus oli rajattu Yle Uutisiin, koska Yle on yksi tavoitetuimmista uutiskanavista sekä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä toimija.
Tutkimuksen tuloksissa ilmenee, että eläimistä puhutaan Yle Uutisten artikkeleista hyvin ihmiskeskeisesti, vaikka uutisiin valikoidut aiheet ja näkökulmat eroaisivat toisistaan. Useissa jutuissa piilotellaan ihmisen toimijuutta, jos juttu käsittelee eläinten vahingoittumista, kaltoinkohtelua tai kuolemaa. Jutuissa haastateltavina esiintyvät eri eläinalojen asiantuntijat, minkä seurauksena monet aineiston artikkeleista toistavat esimerkiksi eläintuotannon omaa ammattikieltä. Myös kielelliset valinnat tukevat havaintoa ihmiskeskeisyydestä.
Tutkimuksen perusteella eläinkäsitykseen vaikuttaa paljolti se, minkälaisia valintoja toimittaja tekee kirjottaessaan eläinaiheisia uutisia. Yle Uutisten välittämä eläinkäsitys määräytyy jo siinä vaiheessa, kun toimittaja tekee päätöksen jutun rajauksesta ja näkökulmasta. Nämä valinnat vaikuttavat myöhemmin siihen, kuka valitaan haastateltavaksi ja kenen sanoja toistetaan. Tutkimus ehdottaa ensisijaiseksi ratkaisuksi toimittajien kouluttamista eläinaiheista, jotta jossain vaiheessa eläinten näkökulman tunnistaminen olisi osa journalistista prosessia.
Tutkimus hyödynsi sekä mediatutkimuksen että eläintutkimuksen löydöksiä ja tuloksia, ja tarkasteli eläinkäsitystä ihmiskeskeisyyden ja spesismin teemojen kautta. Tutkimuksessa huomioitiin ja kyseenalaistettiin journalismin rooli yhteiskunnallisten käsitysten, normien ja uskomusten jakajana ja ylläpitäjänä.
Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin diskurssianalyysin ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Työssä käytiin läpi kymmenen Yle Uutisten kirjoitettua verkkouutista diskurssianalyysin keinoin. Aineisto valikoitui vuoden 2025 aikana julkaistuista verkkouutisista, joiden aihetunnisteissa mainittiin ”eläin” tai ”eläimet”. Tutkimus oli rajattu Yle Uutisiin, koska Yle on yksi tavoitetuimmista uutiskanavista sekä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä toimija.
Tutkimuksen tuloksissa ilmenee, että eläimistä puhutaan Yle Uutisten artikkeleista hyvin ihmiskeskeisesti, vaikka uutisiin valikoidut aiheet ja näkökulmat eroaisivat toisistaan. Useissa jutuissa piilotellaan ihmisen toimijuutta, jos juttu käsittelee eläinten vahingoittumista, kaltoinkohtelua tai kuolemaa. Jutuissa haastateltavina esiintyvät eri eläinalojen asiantuntijat, minkä seurauksena monet aineiston artikkeleista toistavat esimerkiksi eläintuotannon omaa ammattikieltä. Myös kielelliset valinnat tukevat havaintoa ihmiskeskeisyydestä.
Tutkimuksen perusteella eläinkäsitykseen vaikuttaa paljolti se, minkälaisia valintoja toimittaja tekee kirjottaessaan eläinaiheisia uutisia. Yle Uutisten välittämä eläinkäsitys määräytyy jo siinä vaiheessa, kun toimittaja tekee päätöksen jutun rajauksesta ja näkökulmasta. Nämä valinnat vaikuttavat myöhemmin siihen, kuka valitaan haastateltavaksi ja kenen sanoja toistetaan. Tutkimus ehdottaa ensisijaiseksi ratkaisuksi toimittajien kouluttamista eläinaiheista, jotta jossain vaiheessa eläinten näkökulman tunnistaminen olisi osa journalistista prosessia.
