Kasvattajan ja lapsen yhteinen leikki yhteisöllisyyden rakentajana varhaiskasvatuksessa
Kumpulainen, Salla (2026)
Kumpulainen, Salla
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601302051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601302051
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten yhteisöllisyyttä voidaan tukea kasvattajan ja lapsen yhteisen leikin avulla varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli koota varhaiskasvatuksen työntekijöiden käsityksiä sekä kokemuksia lapsen ja kasvattajan yhteisestä leikistä sekä yhteisöllisyyden tukemisesta. Opinnäytetyön tilaajana toimi päijäthämäläinen päiväkoti. Tavoitteena oli saada tuloksia, joita tilaajana toimiva työelämäyhteys voi hyödyntää toiminnan kehittämisessä sekä erilaisissa pedagogisissa keskusteluissa eri ammattiryhmien kanssa. Opinnäytetyön tutkimuskysymykseksi muotoutui seuraava: Miten kasvattaja voi tukea yhteisöllisyyttä kasvattajan ja lapsen yhteisen leikin avulla varhaiskasvatuksessa? Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, ja se toteutettiin laadullisena tutkimuksena.
Tietoperustassa käsiteltiin työn kannalta keskeisimpiä käsitteitä, joita olivat varhaiskasvatus, kasvattaja, yhteisöllisyys, leikki ja kasvattajan rooli leikissä. Tietoperusta pohjautui varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja aiheen kirjallisuuslähteisiin. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kyselyyn vastasi viisi tilaajana toimivan päiväkodin kasvatushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Tulosten perusteella leikin arvostamista pidetään tärkeänä pohjana yhteisöllisyyden tukemiselle kasvattajan ja lapsen yhteisen leikin avulla. Leikkitoiminnan suunnittelulla ja kasvattajan aktiivisuudella leikeissä lasten osallisuus huomioiden voidaan tukea yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksessa. Pienryhmätoiminta ja pedagogisten leikkien hyödyntäminen nähdään hyvinä keinoina tukea yhteisöllisyyttä. Osallistuessaan leikkeihin kasvattaja voi tukea sekä leikkiä että yhteisöllisyyttä. Tällöin kasvattajalla on mahdollisuus rikastuttaa leikkiä sekä vahvistaa lasten kuulluksi tulemisen ja yhteisen leikin kokemuksia vertaisten kanssa. Ohjatessaan leikkejä kasvattaja voi tukea leikin kulkua sekä lasten leikkitaitoja ja sitä kautta rakentaa yhteisöllisyyttä.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että kasvattajan aktiivisuus leikkiin osallistumisessa on merkittävää yhteisöllisyydelle. Tutkimuskohteena opinnäytetyössä oli yksi päiväkoti, ja vaikka tulokset antavat suuntaa yhteisen leikin merkityksestä myös muissa toimintaympäristöissä, jatkotutkimuksena on tarpeen selvittää laajemmin lapsen ja kasvattajan yhteistä leikkiä ja sen merkitystä varhaiskasvatuksessa.
Tietoperustassa käsiteltiin työn kannalta keskeisimpiä käsitteitä, joita olivat varhaiskasvatus, kasvattaja, yhteisöllisyys, leikki ja kasvattajan rooli leikissä. Tietoperusta pohjautui varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja aiheen kirjallisuuslähteisiin. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kyselyyn vastasi viisi tilaajana toimivan päiväkodin kasvatushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Tulosten perusteella leikin arvostamista pidetään tärkeänä pohjana yhteisöllisyyden tukemiselle kasvattajan ja lapsen yhteisen leikin avulla. Leikkitoiminnan suunnittelulla ja kasvattajan aktiivisuudella leikeissä lasten osallisuus huomioiden voidaan tukea yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksessa. Pienryhmätoiminta ja pedagogisten leikkien hyödyntäminen nähdään hyvinä keinoina tukea yhteisöllisyyttä. Osallistuessaan leikkeihin kasvattaja voi tukea sekä leikkiä että yhteisöllisyyttä. Tällöin kasvattajalla on mahdollisuus rikastuttaa leikkiä sekä vahvistaa lasten kuulluksi tulemisen ja yhteisen leikin kokemuksia vertaisten kanssa. Ohjatessaan leikkejä kasvattaja voi tukea leikin kulkua sekä lasten leikkitaitoja ja sitä kautta rakentaa yhteisöllisyyttä.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että kasvattajan aktiivisuus leikkiin osallistumisessa on merkittävää yhteisöllisyydelle. Tutkimuskohteena opinnäytetyössä oli yksi päiväkoti, ja vaikka tulokset antavat suuntaa yhteisen leikin merkityksestä myös muissa toimintaympäristöissä, jatkotutkimuksena on tarpeen selvittää laajemmin lapsen ja kasvattajan yhteistä leikkiä ja sen merkitystä varhaiskasvatuksessa.
