Hyvinvoinnin vuosikellon käyttökokemuksia Savonlinnan peruskouluissa

Abstract

TIIVISTELMÄ

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Savonlinnan peruskoulujen henkilökunnan kokemuksia hyvinvoinnin vuosikellon käytöstä. Henkilökunnalla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä opetushenkilökuntaa, koulunkäynninohjaajia, koulun nuorisotyöntekijöitä, kasvatusohjaajia ja kuraattoreita. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä osatekijät koetaan toimiviksi, mitä kehittämistarpeita nähdään ja miten vuosikello vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin sekä osallisuuden kokemuksiin. Tulosten tarkoituksena on tarjota tietoa henkilökunnalle ja sivistystoimelle vuosikellon jatkokehityksen tueksi.

Teoriaosuudessa käsitellään oppilaiden hyvinvointia ja osallisuutta kouluyhteisössä. Hyvinvointi on kokonaisvaltainen käsite, joka sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ja muodostaa oppimisen perustan. Sen tukeminen kuuluu koulun keskeisiin tehtäviin, joita ohjaavat perusopetuksen opetussuunnitelma ja oppilashuolto. Hyvinvoinnin vuosikello toimii työkaluna lukuvuoden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Osallisuus tarkoittaa oppilaiden mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua koulun toimintaan, mikä lisää viihtyvyyttä ja tukee hyvinvointia. Sitä vahvistetaan osallistavilla menetelmillä ja avoimella vuorovaikutuksella. Oppilaiden aktiivinen rooli hyvinvoinnin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa edistää koulun kehittämistä.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Kysely toteutettiin Savonlinnan peruskoulujen henkilökunnalle syksyllä 2025 sähköisellä kyselylomakkeella. Vastauksista nousi yhdenmukaisia näkemyksiä toimivista osista sekä kehittämiskohteista.

Tulokset osoittivat, että hyvinvoinnin vuosikello koetaan pääosin hyödylliseksi työkaluksi erityisesti sisältöjen ja materiaalien osalta, mutta sen käytännön toteutus ja oppilaiden osallisuus ovat rajallisia. Vuosikello tukee ryhmäytymistä, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä hyvinvoinnin merkityksen näkyväksi tekemistä, mutta sen rooli ennaltaehkäisyssä ja ongelmien tunnistamisessa on epäselvä. Hyvinvoinnin vuosikellon ja sen käytön kehittämistarpeet liittyvät ajanpuutteeseen, sisällön muokattavuuteen, perehdytykseen, tiedonkulkuun ja oppilaiden osallistamisen vahvistamiseen. Vaikuttavuuden lisäämiseksi vuosikello tulisi juurruttaa tiiviimmin koulun toimintakulttuuriin ja sen merkityksestä tiedottaa laajemmin.

Asiasanat: kouluhyvinvointi, osallisuus, hyvinvoinnin vuosikello