Kierrätysteollisuusyrityksen kierrätysasteen määrittely ja laskentatavan kehittäminen
Mäensalo-Koivusaari, Jenna (2026)
Mäensalo-Koivusaari, Jenna
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601312094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601312094
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin kierrätysteollisuusyritykselle kierrätysasteen laskentamalli, joka tukee yrityksen toimintaa ja vastaa EU:n ja kansallisia velvoitteita. Kierrätysaste on keskeinen kiertotalouden indikaattori ja sen laskenta vaatii todennettavia tietoja sekä rejektien huomioimista.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Lassila & Tikanoja Oyj:stä, käyttäen mixed methods -menetelmää. Kvantitatiivinen osuus perustui esimerkkijätemääriin, joilla analysoitiin kolmen jätejakeen kierrätysasteen laskentaa. Kvalitatiivinen osuus pohjautui asiantuntijahaastatteluihin, joiden tavoitteena oli tuoda esiin käytännön näkökulmia. Tulokset osoittivat, että kierrätysasteen laskenta ja raportointi riippuvat jätehuollon arvoketjun rajauksista ja lähtötietojen saatavuudesta.
Arvoketjun kattava kierrätysasteen laskenta antaa laajan kuvan kiertotalousvaikutuksista, mutta vaatii laajaa tiedonkeruuta ja -ylläpitoa kumppaneilta. Arvoketjulaskennassa lähtötiedot perustuvat omiin toiminnanohjausjärjestelmiin, kumppaneiden kierrätysastearvoihin tai kirjallisuusarvioihin. L&T toimii jätehuollon arvoketjussa jätteen keräyksen, kuljetuksen ja esikäsittelyn vaiheissa. Jätteiden kierrätyskäsittely tapahtuu pääosin ulkopuolisten kumppaneiden toimesta, jolloin L&T on riippuvainen ulkoisista lähtötiedoista. Kierrätysasteen laskennan rajaus omaan toimintaan tarjoaa hallittavan ja todennettavan indikaattorin yhtiötasoisen kierrätysasteen seurantaan, kun lähtötiedot perustuvat omiin toiminnanohjausjärjestelmiin. Haastattelut korostivat lähtötietojen hajanaisuutta ja laadun vaihtelevuutta. Kehitysehdotuksina nousivat raportoinnin automatisointi ja laskennan yhtenäistäminen alalla.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi laskentamalli, joka perustuu yrityksen omiin prosesseihin ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Rajaus omaan arvoketjuun parantaa läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa kierrätysasteen seurannan strategisten tavoitteiden mukaisesti. Työ korostaa menetelmien yhtenäistämisen merkitystä ja tiedon jäljitettävyyttä kiertotalouden edistämiseksi.
Asiasanat: kiertotalous, kierrätysaste, kierrätysteollisuusyritys, laskentamalli
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Lassila & Tikanoja Oyj:stä, käyttäen mixed methods -menetelmää. Kvantitatiivinen osuus perustui esimerkkijätemääriin, joilla analysoitiin kolmen jätejakeen kierrätysasteen laskentaa. Kvalitatiivinen osuus pohjautui asiantuntijahaastatteluihin, joiden tavoitteena oli tuoda esiin käytännön näkökulmia. Tulokset osoittivat, että kierrätysasteen laskenta ja raportointi riippuvat jätehuollon arvoketjun rajauksista ja lähtötietojen saatavuudesta.
Arvoketjun kattava kierrätysasteen laskenta antaa laajan kuvan kiertotalousvaikutuksista, mutta vaatii laajaa tiedonkeruuta ja -ylläpitoa kumppaneilta. Arvoketjulaskennassa lähtötiedot perustuvat omiin toiminnanohjausjärjestelmiin, kumppaneiden kierrätysastearvoihin tai kirjallisuusarvioihin. L&T toimii jätehuollon arvoketjussa jätteen keräyksen, kuljetuksen ja esikäsittelyn vaiheissa. Jätteiden kierrätyskäsittely tapahtuu pääosin ulkopuolisten kumppaneiden toimesta, jolloin L&T on riippuvainen ulkoisista lähtötiedoista. Kierrätysasteen laskennan rajaus omaan toimintaan tarjoaa hallittavan ja todennettavan indikaattorin yhtiötasoisen kierrätysasteen seurantaan, kun lähtötiedot perustuvat omiin toiminnanohjausjärjestelmiin. Haastattelut korostivat lähtötietojen hajanaisuutta ja laadun vaihtelevuutta. Kehitysehdotuksina nousivat raportoinnin automatisointi ja laskennan yhtenäistäminen alalla.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi laskentamalli, joka perustuu yrityksen omiin prosesseihin ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Rajaus omaan arvoketjuun parantaa läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa kierrätysasteen seurannan strategisten tavoitteiden mukaisesti. Työ korostaa menetelmien yhtenäistämisen merkitystä ja tiedon jäljitettävyyttä kiertotalouden edistämiseksi.
Asiasanat: kiertotalous, kierrätysaste, kierrätysteollisuusyritys, laskentamalli
