Empatian ja myötätunnon merkitys ikääntyvien hoitotyössä
Gulaeva, Elita (2026)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601312086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601312086
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten empatia ja myötätunto ilmenevät ikääntyvien hoitotyössä sekä millaiset tekijät vaikuttavat niiden toteutumiseen. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja sen tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tietoa empatia ja myötätunnon merkityksestä hoidon laadulle, hoitosuhteen vuorovaikutukselle sekä ikääntyvän kokemukselle. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä tietokannasta (CINAHL, PubMed, Medic, Nursing & Allied Health Database) ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Hakuprosessin tuloksena analyysiin valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta vuosilta 2018–2025. Analyysissä muodostui kuusi yläluokkaa: empaattisen hoitosuhteen perusta, empatia ammatillisena hoitotyön taitona, hoitosuhteen onnistumista vahvistava tekijä, empatian vaikutus potilaan kokemukseen, hoidon laadun ja turvallisuuden paraneminen sekä hoitotyön ammattieettinen perusta. Näitä yläluokkia tarkensivat alaluokat, jotka kuvasivat empatian ja myötätunnon konkreettisia ilmenemismuotoja kuten aitoa kohtaamista, luottamuksen rakentumista, potilaan tunnetilan huomiointia, koulutuksen ja simulaatioiden merkitystä sekä myötätuntoisia tekoja hoitotyössä.
Tulosten mukaan empatia ja myötätunto ovat keskeisiä tekijöitä ikääntyvien hoitotyössä. Ne vahvistavat hoitosuhteen laatua, lisäävät potilaan turvallisuuden ja arvostuksen kokemusta ja parantavat hoidon vaikuttavuutta. Lisäksi ne tukevat hoitajan ammatillista kasvua, työhyvinvointia ja vuorovaikutustaitoja. Tuloksissa korostuivat erityisesti hoitajan läsnäolo, potilaan kuunteleminen, tunteiden tunnistaminen sekä myötätuntoinen toiminta erilaisissa hoitotilanteissa.
Kokonaisuutena tämä kirjallisuuskatsaus osoittaa, että empatian ja myötätunnon vahvistaminen on olennainen osa ikääntyvien laadukasta hoitoa. Hoitotyön koulutukseen ja työyhteisöjen toimintakulttuuriin tulisi sisällyttää menetelmiä, jotka tukevat näiden taitojen kehittymistä ja ylläpitämistä. Tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa hoitotyön kouluttajille, esihenkilöille ja hoitotyön ammattilaisille sekä perustan jatkotutkimukselle.
Hakuprosessin tuloksena analyysiin valikoitui yhdeksän vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta vuosilta 2018–2025. Analyysissä muodostui kuusi yläluokkaa: empaattisen hoitosuhteen perusta, empatia ammatillisena hoitotyön taitona, hoitosuhteen onnistumista vahvistava tekijä, empatian vaikutus potilaan kokemukseen, hoidon laadun ja turvallisuuden paraneminen sekä hoitotyön ammattieettinen perusta. Näitä yläluokkia tarkensivat alaluokat, jotka kuvasivat empatian ja myötätunnon konkreettisia ilmenemismuotoja kuten aitoa kohtaamista, luottamuksen rakentumista, potilaan tunnetilan huomiointia, koulutuksen ja simulaatioiden merkitystä sekä myötätuntoisia tekoja hoitotyössä.
Tulosten mukaan empatia ja myötätunto ovat keskeisiä tekijöitä ikääntyvien hoitotyössä. Ne vahvistavat hoitosuhteen laatua, lisäävät potilaan turvallisuuden ja arvostuksen kokemusta ja parantavat hoidon vaikuttavuutta. Lisäksi ne tukevat hoitajan ammatillista kasvua, työhyvinvointia ja vuorovaikutustaitoja. Tuloksissa korostuivat erityisesti hoitajan läsnäolo, potilaan kuunteleminen, tunteiden tunnistaminen sekä myötätuntoinen toiminta erilaisissa hoitotilanteissa.
Kokonaisuutena tämä kirjallisuuskatsaus osoittaa, että empatian ja myötätunnon vahvistaminen on olennainen osa ikääntyvien laadukasta hoitoa. Hoitotyön koulutukseen ja työyhteisöjen toimintakulttuuriin tulisi sisällyttää menetelmiä, jotka tukevat näiden taitojen kehittymistä ja ylläpitämistä. Tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa hoitotyön kouluttajille, esihenkilöille ja hoitotyön ammattilaisille sekä perustan jatkotutkimukselle.
