Oppilaitoksen digikyvykkyyden selvittäminen ja kehittäminen : case Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Työn tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajaorganisaation digikyvykkyys ja tehdä sen perusteella kehittämisehdotuksia digikyvykkyyden parantamiseksi. Tutkimuksessa kuvattiin, millä tasolla organisaation digikyvykkyys on eurooppalaisen DigCompOrg-viitekehyksen mukaisesti tarkasteltuna ja mitä ja miten digikyvykkyyden osa-alueita tulisi kehittää.

Työn tietoperusta muodostui digikyvykkyyden ja kyvykkyyden käsitteistä, digikyvykkyyden arvioinnista ja edistämisestä ja eurooppalaisesta viitekehyksestä digikyvykkäille oppilaitoksille. Viitekehyksen osa-alueita olivat digitalisaation johtaminen ja hallinta, opetus- ja oppimiskäytännöt, ammatillinen kehittyminen, arviointikäytännöt, sisällöt ja opetussuunnitelmat, yhteistyö ja verkostoituminen, infrastruktuuri ja tekoäly. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja, kyselylomaketta, ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautekyselyitä sekä dokumenttianalyysiä. Haastattelu- ja dokumenttiaineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä viitekehyksen teemojen mukaisesti ja opiskelijakyselyiden vastaukset luokiteltiin ja kvantifioitiin.

Tulosten perusteella WinNovan digikyvykkyys oli kehittynyttä strategiatason suunnittelussa ja johtamisessa WeKampus-kehitysohjelman myötä, digitukimallin kehittämisessä ja verkostoissa toimimisessa. Kehittämistarpeita havaittiin strategisten toimintamallien jalkauttamisessa, koko henkilöstön sitouttamisessa digitalisaation hyödyntämiseen ja kehittämiseen, verkko-opetuksen käytäntöjen yhtenäistämisessä ja tekoälyn suunnitelmallisessa hyödyntämisessä opetuksessa. Kehittämisehdotuksia annettiin viitekehyksen osa-alueittain, ja ne sisälsivät muun muassa selkeämpien mittareiden kehittämisen, tutkintojen toteutussuunnitelmien digitaalisuutta ohjaavan roolin vahvistamisen, pedagogisen koulutuksen lisäämisen erityisesti verkko-oppimisen yhdenmukaistamiseen ja verkko-opetuksen eriyttämiseen ja tekoälyn hyödyntämisen kokonaissuunnitelman luomisen. Työn tulosten pohjalta luotiin ThingLink-ympäristöön muokattava esitys organisaation oman kehittämistyön tueksi.

The thesis was commissioned by Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, a provider of secondary vocational education. The purpose of the work was to determine the digital capability of the commissioning organization and to make development proposals based on it to improve the digital capability. The study focused on the level of the organization's digital capability as viewed in accordance with the European DigCompOrg framework, as well as what and how areas of digital capability should be developed.

The knowledge base of the work consisted of the concepts of digital competence and prowess, assessment and promotion of digital competence, and a European framework for digitally able educational institutions. Components of the framework included digitalization management and management, teaching and learning practices, professional development, assessment practices, content and curricula, collaboration and networking, infrastructure, and artificial intelligence. The thesis was carried out as a qualitative case study. The data collection methods were interviews, questionnaires, student feedback surveys in vocational education and documentary analysis. The interview and documentary material were analyzed using deductive content analysis in accordance with the themes of the framework, and the answers to the student questionnaires were classified and quantified. Based on the results, WinNova's digital capabilities were advanced in strategy-level planning and management through the WeKampus development program, development of the digital support model, and operation in networks. Development needs were identified in the implementation of strategic operating models, the commitment of the entire personnel to the use and development of digitalization, the harmonization of online teaching practices, and the systematic use of artificial intelligence in teaching.

The development proposals were issued by sub-areas of the framework and included, among other things, the development of clearer indicators, the strengthening of the digital role of degree implementation plans, the addition of pedagogical training, especially for the harmonization of e-learning and the differentiation of e-learning, and the creation of an overall plan for the use of AI. Based on the results of the work, a proposal to be edited into the ThingLink environment was created to support the organization's own development work.