Metsänomistajien suhtautuminen luonnonhoitoon ja elinympäristöjen ennallistamiseen
Virtanen, Johanna (2026)
Virtanen, Johanna
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602022129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602022129
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin metsänomistajien suhtautumista luonnonhoitoon ja elinympäristöjen ennallistamiseen osana Priodiversity LIFE -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa metsänomistajien asenteista, tiedontarpeista ja motivaatiotekijöistä, jotta luonnonhoitotoimia voidaan edistää yksityismetsissä.
Kyselyyn vastanneet metsänomistajat suhtautuivat pääosin myönteisesti luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja puhtaan veden säilyttäminen koettiin tärkeiksi. Termi "luonnonhoito" herätti positiivisia mielikuvia, kun taas "ennallistaminen" koettiin vieraaksi ja siihen liitettiin epäluuloa.
Keskeisiksi motivaatiotekijöiksi nousivat vapaaehtoisuus ja riittävä rahoitus. Vaikka moni oli valmis osallistumaan talkoisiin, harva halusi rahoittaa hankkeita omalla kustannuksellaan. Metsänomistajat toivoivat henkilökohtaista neuvontaa, tilakäyntejä ja selkeää viestintää. Sähköposti ja kirjallinen materiaali olivat suosituimpia tiedonvälitystapoja.
Tulosten perusteella luonnonhoidon ja ennallistamisen edistäminen vaatii selkeää viestintää, käytännönläheistä neuvontaa ja taloudellisia kannustimia. Metsänomistajien luottamusta viranomaisiin tulee vahvistaa, ja ennallistamisen käsitteen ymmärrettävyyttä parantaa. Luontoarvomarkkinat ja uudet ansaintamallit tarjoavat mahdollisuuksia yhdistää monimuotoisuuden edistäminen ja metsänomistajien taloudelliset tavoitteet.
Kyselyyn vastanneet metsänomistajat suhtautuivat pääosin myönteisesti luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja puhtaan veden säilyttäminen koettiin tärkeiksi. Termi "luonnonhoito" herätti positiivisia mielikuvia, kun taas "ennallistaminen" koettiin vieraaksi ja siihen liitettiin epäluuloa.
Keskeisiksi motivaatiotekijöiksi nousivat vapaaehtoisuus ja riittävä rahoitus. Vaikka moni oli valmis osallistumaan talkoisiin, harva halusi rahoittaa hankkeita omalla kustannuksellaan. Metsänomistajat toivoivat henkilökohtaista neuvontaa, tilakäyntejä ja selkeää viestintää. Sähköposti ja kirjallinen materiaali olivat suosituimpia tiedonvälitystapoja.
Tulosten perusteella luonnonhoidon ja ennallistamisen edistäminen vaatii selkeää viestintää, käytännönläheistä neuvontaa ja taloudellisia kannustimia. Metsänomistajien luottamusta viranomaisiin tulee vahvistaa, ja ennallistamisen käsitteen ymmärrettävyyttä parantaa. Luontoarvomarkkinat ja uudet ansaintamallit tarjoavat mahdollisuuksia yhdistää monimuotoisuuden edistäminen ja metsänomistajien taloudelliset tavoitteet.
