Tilitoimistojen kohtaamat haasteet rahanpesulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa : Lainsäädännön ja käytännön velvoitteiden tarkastelu

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin tilitoimistojen kohtaamia haasteita rahanpesulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia haasteita tilitoimistot kokevat ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä sekä miten lainsäädännön velvoitteet toteutuvat käytännössä. Työn taustalla oli havainto siitä, että tilitoimistojen tekemien rahanpesuilmoitusten määrä on Suomessa varsin alhainen suhteessa toimialan kokoon ja tilitoimistojen keskeiseen rooliin asiakkaidensa taloudellisen toiminnan seuraajina.

Tutkimus toteutettiin oikeudellisena empiirisenä tutkimuksena, jossa yhdistettiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva oikeudellinen viitekehys sekä laadullinen tutkimusote. Teoreettinen viitekehys koostui rahanpesulainsäädännöstä, EU:n rahanpesudirektiiveistä, viranomaisten ohjeistuksista sekä oikeuskirjallisuudesta. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla kolmelta tilitoimiston kirjanpitäjältä.

Tutkimustulokset osoittivat, että rahanpesuilmoitusten tekemistä vaikeuttavat useat toisiinsa kytkeytyvät tekijät. Keskeisiksi haasteiksi nousivat riskiperusteisen lähestymistavan tulkinnanvaraisuus, epävarmuus ilmoitusvelvollisuuden kynnyksestä sekä epäilyt selonotto- ja ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksista asiakassuhteisiin. Haastatteluiden perusteella asiakkaan tunteminen ja jatkuva seuranta koettiin lähtökohtaisesti vahvuudeksi, mutta epätavanomaisten liiketoimien arvioinnin subjektiivisuus sekä käytännön ohjeistuksen koettu riittämättömyys osaltaan lisäsivät varovaisuutta ilmoitusten tekemisessä.

Johtopäätöksenä todettiin, että tilitoimistojen vähäinen rahanpesuilmoitusten määrä ei johdu haluttomuudesta noudattaa lakia, vaan ennen kaikkea sääntelyn tulkintaan liittyvistä epävarmuuksista, ohjeistusten epäselvyyksistä, kehityskohteista osaamisessa sekä käytännön toimintamallien puutteista. Tilitoimistojen rooli rahanpesun torjunnassa on viranomaisten ja valvojien mukaan merkittävä, mutta käytännössä tätä potentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Ilmoitusvelvollisuuden tehokkaampi toteutuminen edellyttää selkeämpää ja konkreettisempaa ohjeistusta, koulutuksen lisäämistä sekä riskiperusteisen lähestymistavan vahvempaa kirkastamista osana tilitoimistojen arkea.

This bachelor’s thesis examines the challenges faced by accounting firms in fulfilling their reporting obligations under the Finnish Anti-Money Laundering Act. The aim of the study was to identify the difficulties accounting firms experience in complying with the obligation to submit suspicious transaction reports and to assess how legislative requirements are implemented in practice. The study was motivated by the observation that the number of suspicious transaction reports submitted by accounting firms in Finland is relatively low in relation to the size of the sector and the central role accounting firms play in monitoring their clients’ financial activities.

The study was conducted as a legal-empirical research project combining the legal framework for the prevention of money laundering and terrorist financing with a qualitative research approach. The empirical data were collected through semi-structured thematic interviews with three accountants working in an accounting firm.

The research findings indicate that the submission of suspicious transaction reports is hindered by several interrelated factors. Key challenges included the interpretative nature of the risk-based approach, uncertainty regarding the reporting threshold, and concerns about the impact of due diligence and reporting obligations on client relationships. Based on the interviews, customer due diligence and ongoing monitoring were generally perceived as strengths; however, the subjective nature of assessing unusual transactions and the perceived inadequacy of practical guidance contributed to increased caution in submitting reports.

The study concludes that the low number of suspicious transaction reports submitted by accounting firms does not stem from unwillingness to comply with the law, but rather from uncertainties related to regulatory interpretation, unclear guidance, gaps in expertise, and shortcomings in practical operating models. According to authorities and supervisory bodies, accounting firms play a significant role in combating money laundering, yet in practice this potential is not fully utilized. More effective implementation of the reporting obligation requires clearer and more concrete guidance, increased training, and a stronger clarification of the risk-based approach as part of the everyday operations of accounting firms.