Perhekeskeisyyden merkitys kouluikäisen lapsen ja nuoren ylipainon hoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat kouluikäisten lasten ja nuorten ylipainon hoidossa perhepohjaisissa menetelmissä ja interventioissa. Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota lisää tietoa perheille ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotta kouluikäisen ylipainon hoitoon voidaan kehittää entistä toimivampia ja vaikuttavampia käytäntöjä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistoa haettiin useista luotettavista tietokannoista, kuten PubMedistä, CINAHL Ultimatesta, Medicistä, Medlinesta ja Janet Finnasta. Kansainvälisiä tutkimuksia mukaan valikoitui 10. Sisällönanalyysin avulla muodostui neljä pääluokkaa, jotka ovat perhekeskeisen hoidon ja interventioiden merkitys lapsen ja nuoren ylipainon hoidossa, perheen ja vanhempien rooli lapsen ja nuoren painonhallinnassa, sosiaaliset ja sosioekonomiset tekijät perhekeskeisessä hoidossa sekä digitaaliset ja ohjelmalliset perhekeskeiset interventiot.

Tulosten mukaan perheen rooli ja osallistuminen on keskeistä kouluikäisen ylipainon ehkäisyssä ja hoidossa. Tuloksissa ilmeni, että perheen osallistuminen edisti kouluikäisen sekä koko perheen sitoutumista hoitoon, mahdollisti terveysvalintojen pysyvyyttä arjessa ja lisäsi motivaatiota pitkäjänteiseen muutokseen. Perheen tuen koettiin vahvistavan kouluikäisen voimavaroja ja helpottavan uusien toimintatapojen omaksumista. Lisäksi havaittiin, että perheen sisäinen vuorovaikutus ja yhteiset tavoitteet olivat keskeisessä osassa onnistuneessa painonhallinnassa. Perheen kuormitustekijät ja vähäinen tuki heikensi hoidon etenemistä ja näin hidasti muutosten toteutumista. Perhekeskeiset interventiot, kuten elämäntapaohjaus, digitaaliset menetelmät ja moniammatillinen tuki, osoittautuivat tehokkaiksi keinoiksi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kouluikäisen ylipainon hoito edellyttää koko perheen huomioimista ja varhaista puuttumista. Perheiden ohjaus ja voimavarojen tunnistaminen ovat keskeisiä edellytyksiä hoidon onnistumisessa. Perhekeskeisyys vahvistaa hoidon vaikuttavuutta ja pysyvyyttä sekä tukee lasten ja nuorten terveellisiä elämäntapoja pitkällä aikavälillä.