Logistiikka-alan houkuttelevuus, tarkasteluna sisälogistiikka

Abstract

Logistiikka-alaa on koeteltu viime vuosien aikana niin erilaisten konfliktien ja pandemioiden myötä, kuten myös työntekijöiden saatavuuden ja osaamisen kohtaamisen kanssa. Suomen logistiikka-alaa tarkasteltaessa, on huomion arvoista, että monissa sisälogistiikan työtehtävissä työskentelee paljon nuoria. Monet nuoret hakeutuvat logistiikka-alalle töihin, mutta eivät kouluttaudu tai jää alalle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia ajatuksia Z-sukupolven edustajilla on logistiikka-alasta, erityisesti sisälogistiikasta. Miksi alalle ei kouluttauduta ja minkälaisia asioita esihenkilöt voisivat tehdä, jotta he voisivat tarjota nuorille, heille sopivan työyhteisön ja johtamistyylin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselytutkimusta Z-sukupolven edustajille sekä teemahaastattelua sisälogistiikassa toimiville esihenkilöille. Kyselytutkimuksella selvitettiin Z-sukupolven kokemuksia ja ajatuksia sisälogistiikasta ja logistiikka-alasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös Z-sukupolven edustajien kokemuksia työelämästä, sen laadusta ja motivaattoreista sekä esihenkilöistä. Kyselyyn vastasi 12 sisälogistiikassa työskentelevää Z-sukupolven edustajaa. Teemahaastattelun avulla selvitettiin esihenkilöiden kokemuksia Z-sukupolvesta työpaikoilla sekä nuorten kiinnostuksesta logistiikka-alaan. Teemahaastattelu toteutettiin neljälle sisälogistiikassa toimivalle esihenkilölle. Kyselytutkimuksen perusteella vastaajat kokivat logistiikka-alan työpaikkojen saamisen olleen helppoa aiempina vuosina. Vastaajista vain pieni osa oli opiskellut tai opiskeli logistiikkaa tutkimushetkellä. Työelämässä isoimmaksi motivaattoriksi koettiin raha ja hyvä työyhteisö ja esihenkilöiltä toivottiin valmentavaa asennetta. Työpaikoilla halutaan johtaja, joka auttaa ja antaa tarvittavat ohjeet, mutta antaa työntekijöille mahdollisuuden kokeilla ja oppia. Esihenkilöiden haastatteluista nousi esiin se, että nuoret ovat innokkaita ja nopeita oppimaan uutta. Nuorissa nähdään tulevaisuus ja heille halutaan antaa mahdollisuuksia työpaikoilla. Monet haastateltavista esihenkilöistä tunnistivat sen, että maailma muuttuu, ja niin muuttuu työntekijätkin. Omaa tekemistä ja suhtautumista pitää osata muovata uutta sukupolvea varten ja opetella uusia tapoja johtaa ihmisiä.