Rahkasammaleen käyttö kuivikkeena

Abstract

Rahkasammal kuuluu sammalten sukuun ja kasvaa soiden pohjakerroksissa. Tutkimuksessa selvitettiin rahkasammaleen soveltuvuutta kuivikekäyttöön sekä verrattiin sen ominaisuuksia muihin kuivikkeisiin. Muut tutkimuksessa mukana olleet kuivikkeet olivat: pikasammal, turve, kutteri, sahanpuru ja pikasammaleen sekä kutterin seos. Pikasammal tarkoittaa rahkasammalta, jonka kuivatusaika noston jälkeen on lyhyt. Rahkasammalen ja pikasammalen ero on siinä, että pikasammaleen kosteusprosentti on suurempi kuin rahkasammaleen. Laboratoriokokeissa selvitettiin kuivikkeiden nesteen pidätys- ja imemiskyky sekä määritettiin kuiva-ainepitoisuus. Käytännön kuivikekokeilussa tutkittiin rahkasammalen pölyävyys, käsiteltävyys sekä soveltuvuus koetilalla. Lisäksi mitattiin navettailman ammoniakkipitoisuus. Sammalella kuivitettiin lypsylehmien makuuparsia ja nuorkarjan vinokuivikekarsinoita. Navetassa oli kuivalannanpoisto. Tutkimuksessa käytetyt rahka- ja pikasammalet olivat muita kuivikkeita kosteampia ja niiden veden sitomiskyky kuivikekiloa kohti oli turvetta heikompi. Kuivikkeen erityisesti pikasammalella. Painetta lisättäessä suuri osa sammaleiden sitomasta vedestä poistui. Pikasammalen ja kutterin seoksen veden pidätyskyky oli parempi. Rahkasammal toimi koetilalla moitteettomasti eikä sen kuukauden koekäyttö aiheuttanut suuria ongelmia. Rahkasammaleen menekki tilavuusyksiköissä turpeeseen verrattuna oli suurempi, mikä johtui rahkasammaleen pienemmästä kuutiopainosta. Tämän vuoksi sitä jouduttiin laittamaan kuivikkeeksi enemmän kuin turvetta saman nestemäärän sitomiseksi.

A good litter keeps the animal and it`s environment clean, and dry. It acts as insulation and provides a warm and soft place to sleep and rest as well as improves air quality. The use of litter reduces the risk of mastitis and hoof infections. Spaghnum moss belongs to the genus of mosses and grows in the ground layer of bogs. The study examined the suitability of spaghnum moss as a litter and compared it’s features with other litters. Two different products of spaghnum moss were tested in a laboratory experiment: “moss” refers to one with matter content of 40 % and “quick moss” to one with dry matter content of 20 %; produced after a shorter drying period. Other litters involved in the study were peat, wood shavings, sawdust and a mixture of quick moss and wood shavings. The dry matter content of the moss and quick moss was lower than in other litters and their capacity to absorb water per kg of litter was also lower. When the water apsorption capacity was expressed as per kg of dry matter the moss was good and quick moss superior. Water retention capacity under pressure was quite poor for both of the mosses. The mixture of quick moss and wood shavings had quite good water retention capacity under pressure. In a practical test on a farm we studied only moss: if it makes dust, and if it was suitable to be used in the barn. We also measured the ammonia content of the air. There was no major problem during the one month test period; however, the volume, of moss consumed was higher compared to peat. This was due to the lower cubic weight of the spaghnum moss and larger amounts of moss were needed to get sufficient apsorption capacity.