Nuorten media- ja terveyden-lukutaidon vahvistaminen : Interventio mis- ja disinformaation tunnistamiseksi

Abstract

Nuorten medialukutaito ja terveydenlukutaito ovat keskeisiä hyvinvoinnin teemoja, sillä digitaalinen mediaympäristö tarjoaa runsaasti virheellisiä terveysväitteitä. Nuorten on yhä vaikeampi erottaa luotettava tieto epäluotettavasta, mikä korostaa tarvetta vahvistaa kriittistä ajattelua ja lähdekritiikin taitoja.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja arvioida interventio, joka vahvistaa yläkouluikäisten valmiuksia tunnistaa ja arvioida sosiaalisen median terveysväitteitä, uutisotsikoita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön interventio toteutettiin toimintatutkimuksena yhdessä turkulaisessa yläkoulussa.

Tulosten perusteella osallistavat menetelmät tukivat nuorten kriittistä ajattelua ja lisäsivät tietoisuutta terveysväitteiden vaikuttimista. Koulu voi merkittävästi edistää nuorten medialukutaitoa hyödyntämällä todellisiin tilanteisiin pohjautuvia ja yhteistä keskustelua mahdollistavia oppimistehtäviä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää monialaisesti tilanteissa, joissa nuorten kriittistä medialukutaitoa halutaan kehittää käytännönläheisin menetelmin.

Adolescents’ media literacy and health literacy are central themes in the promotion of wellbeing, as the digital media environment contains a vast amount of misleading and inaccurate health claims. It is increasingly difficult for adolescents to distinguish reliable information from unreliable content, which highlights the need to strengthen their critical thinking and source evaluation skills.

The purpose of this thesis was to develop and evaluate an intervention designed to enhance lower secondary school students’ ability to identify and assess health claims circulating on social media, news headlines, and the underlying factors influencing them. The intervention was carried out as an action research project in collaboration with a lower secondary school in Turku.

Based on the results, participatory methods supported students’ critical thinking and increased their awareness of the motives behind health-related claims. Schools can significantly promote young people’s media literacy by using learning activities grounded in real-life situations and by encouraging shared discussion and analysis.

The findings of this thesis can be applied in various educational and youth work contexts where the aim is to foster adolescents’ critical media literacy through practical and engaging methods.