Digitaitojen osaamistason vaikutus yksilön kokemukseen oman työn osaamisesta ja sen vaikutus työhyvinvointiin.

Abstract

Opinnäytetyössä tavoitteena on tutkia Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöiden kokemusta uusien digitaalisten työkalujen ja ohjelmistojen opettelusta. Tavoitteena on selvittää minkälaisena työntekijä kokee oman osaamisensa lähtötason, minkälaista kuormitusta hän kokee ohjelmistojen ja työkalujen opettelusta työn lomassa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, onko yksilön kannalta olemassa tekijöitä, joilla olisi vaikutusta tämän kokemukseen työnhyvinvoinnistaan. Opinnäytetyötä varten kerättiin tietoa tutkittavan joukon näkemyksistä heidän digitaitojen osaamistasosta, muutosten määrästä työssä, kuormituksen kokemuksesta, perehdytyksen ja tuen määrästä.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään osaamista, työn imua, työhyvinvointia, digitalisaatiota ja digimuutosta sekä ihmistä muutoksen sisällä. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää ja aineistokeruumenetelmänä käytettiin Webropol-ohjelmistolla toteutettua sähköistä kyselylomaketta.

Opinnäytetyön tulosten mukaan työntekijöiden digitaidot olivat hyvällä tasolla eikä kuormittumisen määrä noussut merkitsevästi esille. Kuitenkin vastaajista löytyi selkeä joukko, jotka kokivat omat digitaitonsa suppeiksi ja jatkuvien muutosten digitaalisissa työkaluissa aiheuttavan kuormittumista. Lisäksi kyselyssä nousi esille riittävän aikaresurssin puute uusien ohjelmistojen ja päivitysten haltuunottoon.

Johtopäätöksenä on, että työntekijöiden työhyvinvointiin, itsetuntoon ja työssä jaksamiseen voidaan vaikuttaa positiivisesti varmistamalla työntekijöiden riittävät taidolliset ja aikaresurssit digitaitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.