Den vuxna astmapatientens utbildning i egenvård och självhantering: expertutvärdering av en skriftlig astmahanteringsplan (WAAP) med Content Validity Index (CVI) och Delfimetoden.

Abstract

Astma är en kronisk sjukdom som förutsätter kontinuerlig egenvård och självhantering för att upprätthålla en så god astmakontroll som möjligt. På astmamottagningen observeras brister hos personer med astma vad gäller följsamhet till medicinering, förmåga att känna igen tidiga tecken på försämring samt kunskap om hur medicineringen ska justeras vid astmaexacerbationer. Utifrån denna grund startar ett utvecklingsarbete.

Examensarbetets syfte var att kartlägga vilken betydelse motivering till egenvård och självhantering har hos personer med astma samt att utvärdera validiteten hos en individanpassad skriftlig astmahanteringsplan (WAAP). Målet med examensarbetet var att skapa en grund för vidare utveckling och förbättring av astmamottagningens vårdarbete för att i framtiden möjliggöra implementering av en skriftlig astmahanteringsplan i den kliniska verksamheten.

I den teoretiska delen av examensarbetet användes en generell litteraturstudie för att identifiera sekundära data. Sökningen ägde rum i verifierade vetenskapliga databaser som CINAHL, EBSCOhost, (inklusive Medline) och PubMed. Elva studier inkluderades i litteraturstudien enligt inklusions- och exklusionskriterier. Den erhållna datan analyserades genom en kvalitativ innehållsanalys genom att generera teman, koder och kategorier. Tre huvudteman identifieras: astmakontroll, astmakunskap och astmaexacerbationer. I den empiriska delen tillämpades Delfimetoden för att utvärdera validiteten i astmahanteringsplanen. Planen utvecklades enligt riktlinjer från Global Initiative for Asthma (GINA) i samarbete med lungläkaren på astmamottagningen. Fyra olika professionella experter deltog och utvärderingen analyserades med Content Validity Index (CVI). Två omgångar av utvärdering krävdes för att uppnå konsensus mellan experterna.

Resultatet visar att det är viktigt att utbilda personer med astma i egenvård och självhantering för att öka följsamheten till medicinering och förståelsen för sjukdomen, vilket är nödvändigt för att uppnå god astmakontroll. Resultatet visar även att utbildning i egenvård och självhantering förbättrar astmakontroll, ökar astmakunskap och minskar på antalet astmaexacerbationer. Dessutom framkommer att utbildning i dessa inte är tillräcklig, utan bör kompletteras med en skriftlig astmahanteringsplan (WAAP).

Sammanfattningsvis är utbildning i egenvård och självhantering nödvändig för personer med astma eftersom det förbättrar astmakontroll, ökar astmakunskap och minskar antalet astmaexacerbationer. Implementering av en WAAP förstärker dessa effekter ytterligare och bidrar till en ännu bättre astmakontroll, vilket leder till ökad livskvalitet, färre jour- och sjukhusbesök, minskad frånvaro från arbetet och bättre hälsoutfall.

Astma on krooninen sairaus, joka edellyttää jatkuvaa omahoitoa ja itsehallintaa mahdollisimman hyvän astman hallinnan ylläpitämiseksi. Astmapoliklinikalla on havaittu puutteita astmaa sairastavien henkilöiden lääkehoitoon sitoutumisessa, kyvyssä tunnistaa varhaisia pahenemisvaiheen merkkejä sekä tietämystä lääkityksen säätämisestä astman pahenemisvaiheissa. Näiden havaintojen pohjalta käynnistetään kehittämistyö.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mikä merkitys motivaatiolla omahoitoon ja itsehallintaan on astmaa sairastavilla henkilöillä sekä arvioida henkilökohtaisen astman hoitosuunnitelman (WAAP) validiteettia. Tavoitteena oli luoda perusta astmapoliklinikan hoitotyön jatkokehittämiselle ja parantamiselle sekä mahdollistaa henkilökohtaisen astman hoitosuunnitelman käyttöönotto kliinisessä toiminnassa tulevaisuudessa. Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa käytettiin yleistä kirjallisuuskatsausta sekundäärisen tutkimusaineiston tunnistamiseksi. Tiedonhaku suoritettiin tieteellisissä tietokannoissa CINAHL, EBSCOhost (mukaan lukien Medline) ja PubMed. Yksitoista tutkimusta sisällytettiin kirjallisuuskatsaukseen sisään- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Saatu aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä muodostamalla teemoja, koodeja ja kategorioita. Sen pohjalta tunnistettiin kolme pääteemaa: astman hallinta, astmatietous ja astman pahenemisvaiheet. Empiirisessä osassa sovellettiin delfimenetelmää henkilökohtaisen astman hoitosuunnitelman validiteetin arvioimiseksi. Suunnitelma kehitettiin Global Initiative for Asthma (GINA) -suositusten mukaisesti yhteistyössä astmapoliklinikan keuhkolääkärin kanssa. Arviointiin osallistui neljä terveydenhuollon ammattilaista, ja se analysoitiin Content Validity Indexin (CVI) avulla. Konsensuksen saavuttamiseksi tarvittiin kaksi arviointikierrosta.

Tulokset osoittavat, että astmaa sairastavien henkilöiden kouluttaminen omahoitoon ja itsehallintaan on tärkeää, jotta lääkityshoitoon sitoutuminen ja sairauden ymmärtäminen lisääntyvät, tämä on edellytys hyvän astman hallinnan saavuttamiselle. Lisäksi tulokset osoittavat, että koulutus omahoidossa ja itsehallinnassa parantaa astman hallintaa, lisää astmatietoutta ja vähentää astman pahenemisvaiheiden määrää. Pelkkä koulutus ei kuitenkaan ole riittävää, vaan sitä tulee täydentää henkilökohtaisella astman hoitosuunnitelmalla (WAAP).

Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutus omahoidossa ja itsehallinnassa on välttämätöntä astmaa sairastaville henkilöille, sillä se parantaa astman hallintaa, lisää astmatietoutta ja vähentää pahenemisvaiheiden määrää. Henkilökohtaisen astman hoitosuunnitelman (WAAP) käyttöönotto vahvistaa näitä vaikutuksia entisestään ja edistää parempaa astman hallintaa, mikä puolestaan johtaa parempaan elämänlaatuun sekä vähempiin päivystys- ja sairaalakäynteihin. Lisäksi sen käyttö vähentää työpoissaoloja ja aikaansaa parempia terveyshyötyjä.

Asthma is a chronic disease that requires continuous self-care and self-management to maintain optimal asthma control. At the asthma clinic, deficiencies are observed among individuals with asthma regarding adherence to medication, the ability to recognize early signs of deterioration, and knowledge of how to adjust medication during asthma exacerbations. Based on these observations, a development project is initiated.

The purpose of this thesis was to explore the significance of motivation for self-care and selfmanagement among people with asthma, and to evaluate the validity of an individualized Written Asthma Action Plan (WAAP). The goal of the thesis was to establish a foundation for further development and improvement of the asthma clinic’s care practices, to enable future implementation of a WAAP in clinical practice. In the theoretical part of the thesis, a general literature review was used to identify secondary data. The search was conducted in verified scientific databases, including CINAHL, EBSCOhost (including Medline), and PubMed. Eleven studies were included in the literature review according to inclusion and exclusion criteria. The collected data were analysed using qualitative content analysis by generating themes, codes, and categories. Three main themes were identified: asthma control, asthma knowledge, and asthma exacerbations. In the empirical part, the Delphi method was applied to evaluate the validity of the WAAP. The plan was developed according to the Global Initiative for Asthma (GINA) guidelines in collaboration with the pulmonologist at the asthma clinic. Four healthcare professionals participated, and the evaluation was analysed using the Content Validity Index (CVI). Two rounds of evaluation were required to reach consensus among the experts.

The results indicate that it is important to educate individuals with asthma in self-care and selfmanagement to improve adherence to medication and understanding of the disease, which is necessary to achieve good asthma control. The results also show that education in self-care and self-management improves asthma control, increases asthma knowledge, and reduces the number of asthma exacerbations. Furthermore, education alone is not sufficient and should be complemented with a WAAP.

In conclusion, education in self-care and self-management is essential for individuals with asthma, as it improves asthma control, increases asthma knowledge, and reduces the number of asthma exacerbations. Implementation of a WAAP further enhances these effects and contributes to even better asthma control, leading to improved quality of life, fewer emergency and hospital visits, reduced work absenteeism, and better health outcomes.