Tekoälyn vaikutus ohjelmointiosaamiseen IT-sektorilla
Laavunen, Kari (2026)
Laavunen, Kari
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020911996
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020911996
Tiivistelmä
Generatiivisella tekoälyllä voidaan tuottaa toimivaa ohjelmointikoodia. Tekoälyn vaikutusta ohjelmistokehitykseen, ohjelmointiin tai sen oppimiseen on tutkittu jo runsaasti, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, miten tekoäly vaikuttaa ohjelmoijien ammatilliseen osaamiseen. Tämä on jättänyt merkittävän tutkimusaukon, jota tässä tutkimuksessa tarkastellaan. Työssä tutkittiin, miten tekoälyn käyttö ohjelmistokehityksessä vaikuttaa IT-sektorin työntekijöiden ohjelmointiosaamiseen. Työhypoteesina oli, että tekoälyn käyttö heikentää substanssiosaamista eli perinteistä ohjelmointia, mutta samalla osaaminen kehittyy muilla osa-alueilla, kuten kehotetaidoissa.
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin mukavuusotannalla teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui 15 ohjelmistokehittäjää. Heistä neljä luokitteli itsensä taitaviksi suorittajiksi, kahdeksan asiantuntijoiksi ja kolme huippuammattilaisiksi. Haastattelut toteutettiin loka-marraskuun aikana 2025. Tutkimus osoitti, että tekoäly on muuttanut ohjelmointityön osaamisvaatimuksia, ja aineisto vahvistikin työhypoteesit pääasiassa tosiksi. Ohjelmoijien taidot kehittyivät muun muassa kehotteiden kirjoittamisessa ja ohjelmointiin liittyvien kokonaisuuksien hallinnassa. Ohjelmointiosaaminen heikkeni puolestaan syntaktisen tiedon hallinnassa sekä yksityiskohtien muistamisessa. Analyysin perusteella ohjelmointityö muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän asiantuntijatyöksi. Perinteinen ohjelmointitaito väistyy vähitellen useimpien ohjelmoijien työssä. Taantuminen koskee erityisesti yksityiskohtaista tietoa, kuten syntaksia ja komentoja, joiden merkitys ohjelmointiosaamisessa vähenee. Samalla substanssiosaaminen muuttaa muotoaan.
Osaamisvaatimukset painottuvat jatkossa uusiin alueisiin, kuten kokonaisuuksien hallintaan, arkkitehtuuriin, kehotetaitoihin ja koodinlukutaitoon. Lisäksi ohjelmointiosaaminen tulee sisältämään entistä enemmän monialaista ymmärrystä, jossa ohjelmoijat erikoistuvat tiettyihin alakohtaisiin kysymyksiin. Tekoälyn hyödyntäminen vauhditti ohjelmoijien oppimista, mikä nähtiin merkittävänä mahdollisuutena. Tekoäly mahdollistaa kysymysten esittämisen luonnollisella kielellä ja tarjoaa räätälöityjä vastauksia ohjelmoijan yksilöllisiin tarpeisiin ja oppimistyyliin. Tekoälyn uhat liittyvät pääasiassa työmarkkinatilanteeseen, osaamistason heikkenemiseen ja tietoturvaan. Työmarkkinatilanne näyttää erityisen haastavalta työuraansa aloittaville ohjelmoijille, sillä tekoälyn kykyä tuottaa koodia rinnastettiin juniorikoodaajan osaamistasoon. Tekoälyä on käytetty analyysiosiossa aineiston teemoittamiseen Google NotebookLM:n avulla analyysiosiossa sekä työn kieliasun tarkistamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen Google Gemini 3.0 -mallin avulla
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin mukavuusotannalla teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui 15 ohjelmistokehittäjää. Heistä neljä luokitteli itsensä taitaviksi suorittajiksi, kahdeksan asiantuntijoiksi ja kolme huippuammattilaisiksi. Haastattelut toteutettiin loka-marraskuun aikana 2025. Tutkimus osoitti, että tekoäly on muuttanut ohjelmointityön osaamisvaatimuksia, ja aineisto vahvistikin työhypoteesit pääasiassa tosiksi. Ohjelmoijien taidot kehittyivät muun muassa kehotteiden kirjoittamisessa ja ohjelmointiin liittyvien kokonaisuuksien hallinnassa. Ohjelmointiosaaminen heikkeni puolestaan syntaktisen tiedon hallinnassa sekä yksityiskohtien muistamisessa. Analyysin perusteella ohjelmointityö muuttuu tulevaisuudessa yhä enemmän asiantuntijatyöksi. Perinteinen ohjelmointitaito väistyy vähitellen useimpien ohjelmoijien työssä. Taantuminen koskee erityisesti yksityiskohtaista tietoa, kuten syntaksia ja komentoja, joiden merkitys ohjelmointiosaamisessa vähenee. Samalla substanssiosaaminen muuttaa muotoaan.
Osaamisvaatimukset painottuvat jatkossa uusiin alueisiin, kuten kokonaisuuksien hallintaan, arkkitehtuuriin, kehotetaitoihin ja koodinlukutaitoon. Lisäksi ohjelmointiosaaminen tulee sisältämään entistä enemmän monialaista ymmärrystä, jossa ohjelmoijat erikoistuvat tiettyihin alakohtaisiin kysymyksiin. Tekoälyn hyödyntäminen vauhditti ohjelmoijien oppimista, mikä nähtiin merkittävänä mahdollisuutena. Tekoäly mahdollistaa kysymysten esittämisen luonnollisella kielellä ja tarjoaa räätälöityjä vastauksia ohjelmoijan yksilöllisiin tarpeisiin ja oppimistyyliin. Tekoälyn uhat liittyvät pääasiassa työmarkkinatilanteeseen, osaamistason heikkenemiseen ja tietoturvaan. Työmarkkinatilanne näyttää erityisen haastavalta työuraansa aloittaville ohjelmoijille, sillä tekoälyn kykyä tuottaa koodia rinnastettiin juniorikoodaajan osaamistasoon. Tekoälyä on käytetty analyysiosiossa aineiston teemoittamiseen Google NotebookLM:n avulla analyysiosiossa sekä työn kieliasun tarkistamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen Google Gemini 3.0 -mallin avulla
