Perheväkivallan tunnistaminen kouluterveydenhuollossa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kuvataan, miten perheväkivalta ilmenee 12–15-vuotiailla nuorilla ja miten sitä voidaan tunnistaa kouluterveydenhuollossa. Tutkimuskysmys oli: ”Mitä perheväkivallan merkkejä voidaan tunnistaa 12–15-vuotiaissa nuorissa kouluterveydenhuollossa?” Tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja tietoisuutta perheväkivallan tunnistamisesta.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin systemaattisen ja manuaalisen tiedonhaun avulla. Katsaukseen valittiin 11 tieteellistä tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulosten perusteella perheväkivallan merkit ilmenevät kouluterveydenhuollossa usein epäsuorina fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina oireina, kuten toistuvina käynteinä ilman lääketieteellistä syytä, poissaoloina, vetäytymisenä ja väsymyksenä. Perheeseen liittyvät riskitekijät, kuten taloudelliset vaikeudet sekä vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat voivat lisätä nuoren riskiä altistua väkivallalle. Tunnistamista edistävät säännölliset terveystarkastukset, luottamuksellinen vuorovaikutus sekä avoimet ja johdattelemattomat kysymykset. Kouluterveydenhuollolla on keskeinen rooli nuoren hyvinvoinnin turvaamisessa, vaikka tunnistamista haastavat ajanpuute, työn kuormittavuus ja epävarmuus aiheen käsittelyssä.

Perheväkivaltaan liittyvistä kokemuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa erityisesti nuorten näkökulmasta. Jatkotutkimusehdotuksena olisi perusteltua tarkastella ammattilaisten valmiuksia käsitellä perheväkivaltaa sekä nuorten kokemuksia aiheen puheeksi ottamisesta kouluterveydenhuollossa.

The purpose of this thesis was to describe how domestic violence manifests among adolescents aged 12–15 and how it can be identified in school health care. The research question was: What signs of domestic violence can be identified among adolescents aged 12–15 in school health care? The aim was to increase the knowledge, awareness, and competence of health care professionals in recognising domestic violence.

The thesis was conducted as a descriptive literature review. The data were collected through systematic and manual literature searches, and a total of 11 scientific research articles were included in the review. The data were analysed using inductive content analysis.

The results indicate that domestic violence often appears in school health care as indirect physical, psychological, and social symptoms, such as repeated visits without a medical explanation, school absences, social withdrawal, and fatigue. Family-related risk factors, including financial difficulties and parental substance abuse and mental health problems, may increase an adolescent’s risk of exposure to violence. Identification is supported by regular health check-ups, trusting interaction, and open, non-leading questions. School health care plays a key role in safeguarding adolescents’ well-being, although identification is challenged by time constraints, workload, and uncertainty in addressing the issue.

The findings can be utilised to develop the competence of health care professionals and to improve operational practices aimed at promoting adolescents’ well-being. The results also support the standardisation and development of school health care practices. However, further research is required on experiences related to domestic violence, particularly from adolescents’ perspectives. Future research should focus on assessing professionals’ preparedness to ad-dress domestic violence and adolescents’ experiences of discussing the topic within school health care services.