Työkykyä edistävät menetelmät sosiaali- ja terveysalan organisaatiomuutoksissa

Abstract

Työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen työpaikoilla on merkityksellistä yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Työssä jaksamisen ongelmat ovat vahvasti olleet esillä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Mikäli työkykyä edistävällä toiminnalla on mahdollista pidentää työuria ja vähentää työkyvyttömyyden uhkaa, on tästä etua kaikille osapuolille. Organisaatiomuutokset haastavat entisestään yksilön työkykyä. Siksi työkyvyn ylläpitämisen huomioiminen muutostilanteissa on erittäin tärkeää. Sosiaali- ja terveysala on vuosien varrella ollut jatkuvassa muutoksessa. Vuonna 2023 toteutunut sote-rakenneuudistus oli valtakunnallisestikin merkittävä ja kosketti koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työkykyä edistäviä menetelmiä, joita on käytetty sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden muutostilanteissa. Tämän lisäksi työhön otettiin mukaan aineistoa sosiaali- ja terveysalan sekä julkisen alan yleisesti käyttämistä työkyvyn edistämisen menetelmistä, jotka olisivat sovellettavissa myös organisaatiomuutostilanteissa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin Janet Finnasta, Finnasta ja Google Scholarista. Aineistoon valikoitui viisi hankeraporttia ja yksi väitöskirja. Aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia avuksi käyttäen.

Työkykyä edistävinä ja ylläpitävinä menetelminä esiin nousivat työkykyhankkeet, joiden sisältä oli mahdollista löytää erilaisia työkykyä ja muutosta tukevia elementtejä. Näitä olivat yhteiskehittäminen, työkykyjohtaminen, työterveysyhteistyö, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja strategiset mittarit. Lisäksi osallisuutta, ammatillista kehittymistä, yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistävät menetelmät nousivat esiin aineistosta.

Työkykyä ylläpitävät ja edistävät menetelmät perustuvat samojen osa-alueiden vahvistamiseen kuin onnistuneen muutoksen edellytykset. Opinnäytetyö ei ottanut kantaa aineistossa esitettyjen menetelmien vaikuttavuuteen. Työkykyä tukevan hanketoiminnan vaikuttavuuden tutkiminen avaisi uusia näkökulmia aiheeseen. Ennalta ehkäisevän työkyvyn menetelmistä muutoksessa tarvittaisiin enemmän tutkimusta yleisesti.