Lintuystävällisen rakennetun ympäristön suunnittelu : suunnittelijan ohjekortti

Abstract

Rakennettu ympäristö uhkaa kotimaisten lintulajien elämää muuttamalla ja rajoittamalla niiden elinympäristöjä. Suomessa pesivistä lintulajeista noin puolet on hävinnyt, uhanalaisia, puutteellisesti tunnettuja tai silmällä pidettäviä. Maisemasuunnittelulla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti lintujen elämään integroimalla rakennettuun ympäristöön rakenteita tukemaan pesimistä ja lajinomaista toimintaa. Viherrakenteiden suunnittelulla voi luoda rakennetusta ympäristöstä myös linnuille suotuisan elinpaikan.

Työn tavoitteena oli luoda maisemasuunnittelijoille ohjeet lintuystävällisen rakennetun ympäristön suunnitteluun. Työssä koottiin tutkimustietoa aiheesta ja selvitettiin, miten maisemasuunnittelulla voi tukea lintujen elämää rakennetussa ympäristössä, millaisilla rakenteilla voi edistää lintujen viihtyvyyttä ja miten viherrakenteilla voi tukea lintujen elämää rakennetussa ympäristössä. Työ tehtiin toimeksiantona VSU Maisema-arkkitehdit Oy:lle.

Tutkimustieto koottiin ohjekorttiin, jossa annettiin katsaus maisemasuunnittelun instrumentteihin ja keinoihin luoda lintuystävällistä rakennettua ympäristöä eri suunnittelutasoilla, esiteltiin lintuja hyödyttävien rakenteiden ja kasvillisuuden periaatteet ja annettiin suosituksia kunnossapidon suunnitteluun.

Lintuystävällisen rakennetun ympäristön suunnittelussa keskeisintä on olevien viheralueiden, viheryhteyksien ja täysikasvuisten puiden säilyttäminen sekä kaupunkirakenteen heterogeenisyys. Avoimella hulevesien hallinnalla voi lisätä vesistöjä lintujen käyttöön. Lintuja tukevan viheralueen tulee olla minimissään kaksi hehtaaria ja vähintään 600 metrin päässä raskaasta liikenteestä. Keinovalaistus tulee minimoida. Linnunpönttöjä voi integroida rakenteisiin tai asentaa puihin. Monipuolisella talviruokinnalla tuetaan useita eri lintulajeja.

Jokaisella maankäytönsuunnittelun tasolla voi edistää rakennetun ympäristön lintuja. Tärkeää on selvittää kohteen linnuston tila ja tehdä tarkoituksenmukaisia toimia sen tukemiseksi. Haasteena on monialainen yhteistyö lintujen tukemiseksi sekä suunnittelijoiden ja asukkaiden asenteiden muutos.

Urban areas pose a threat to native bird species by altering and restricting their habitats. In Finland, half of all breeding bird species have either disappeared, or are endangered or threatened. Landscape design has the potential to positively influence bird populations by integrating features into the built environment that support nesting and species-specific behaviour. Carefully planned green infrastructure can help create urban environments that are suitable habitats for birds.

The objective of this thesis was to develop guidelines for landscape designers on how to create bird‑friendly built environments. The thesis compiles current research on the topic and examines how landscape design can support bird life in urban settings, structures that can enhance habitat quality, and how green infrastructure can be used to improve the urban habitat of birds. The thesis was commissioned by VSU Maisema-arkkitehdit Oy.

The research findings were compiled into guidelines that provide an overview of landscape design tools and methods for creating bird-friendly environments at various planning scales. It outlines principles for bird-supportive structures and vegetation and offers recommendations for maintenance.

Key considerations in designing a bird-friendly built environment include preserving existing green areas, ecological corridors, and mature trees, as well as maintaining heterogeneity within the urban structure. Open stormwater management can increase the availability of water bodies for birds. A bird-friendly green area should be at least two hectares in size and located a minimum of 600 meters away from heavy traffic. Artificial lighting should be minimized. Nest boxes can be integrated into architectural structures or installed in trees. Winter feeding can support multiple bird species.

Bird populations can be supported at every stage of land-use planning. It is essential to assess the status of the local bird population and implement targeted measures to support it. Key challenges include the need for interdisciplinary collaboration and shifts in attitudes among designers and residents.